Poliittiset opiskelijajärjestöt marssivat tiistaina symbolisesti sisään kaikkiin Suomen yliopistoihin. Tänään keskiviikkona sama isku tehdään osaan ammattikorkeakouluista.
Järjestöt vaativat poliittisille opiskelijajärjestöille yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia näkyä ja toimia korkeakouluissa kuin muilla opiskelijajärjestöillä.
– Sekä edustajistovaaleja että meidän jäsenistöä ajatellen on aikamoinen epäkohta etteivät poliittiset opiskelijajärjestöt pääse esittelemään toimintaansa korkeakouluihin, sanoo Sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja Sarita Niemi.
Jos suljemme oppilaitosten ovet poliittisilta toimijoilta, annamme populismille enemmän sijaa.
Vasemmisto-opiskelijoiden Jaakko Rissanen ihmettelee yliopiston kaksijakoista strategiaa.
– Puhutaan yhdellä suunnalla, että yliopiston pitää avautua yhteiskuntaan, opiskelijoiden vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja tutkimuksen pitää vaikuttaa yhteiskuntaan. Kuitenkaan opiskelijat eivät saa tehdä poliittista toimintaa yliopiston tiloissa. Se suorastaan estetään.
– Yliopiston pitää avautua yhteiskuntaan muutenkin kuin kaupallisesti.
Ilmoitustauluille pääsy kielletty
Korkeakouluille on laissa säädetty tehtävä aktiivisen ja kriittisen kansalaisuuden edistämisestä.
Silti useimpiin Suomen yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on puolueiden opiskelijajärjestöjen lähes mahdotonta päästä esittelemään toimintaansa, vaikka järjestöjen keskeisenä tehtävänä on toimia korkeakouluissa ja tarjota mahdollisuuksia opiskelijavaikuttamiseen.
– Kyse on ihan käytännön jutuista; ei pystytä varaamaan tiloja, käyttämään ilmoitustauluja tai sähköpostilistoja, mitä muut opiskelijajärjestöt korkeakouluissa pystyvät tekemään, Sarita Niemi kuvailee.
Viime eduskuntavaalien aikaan tilanne kärjistyi monissa korkeakouluissa, kun niissä kiellettiin kaikenlainen poliittinen toiminta.
– Se vaikeutti myös opiskelijajärjestöjen toimintaa ja se on edunvalvontakysymys, sanoo Kristillisdemokraattisten nuorten Aki Ruotsala.
Kengännauhojen sitomista
– Nuorten äänestysaktiivisuus on laskenut, muistuttaa Vihreät nuoret ja opiskelijat -järjestön puheenjohtaja Inka Venetvaara.
Äänestysintoa tuskin edistää politiikan vieminen kauemmas nuorista. Äänestämistä ja poliittista vaikuttamistakin on ”opiskeltava”.
– Ei kengännauhojakaan osata syntymästä lähtien sitoa. Samalla tavoin politiikankin kanssa on opeteltava sen käytäntöjä, pitää tutustua erilaisiin puolueisiin ja niiden eroihin.
– Jos suljemme oppilaitosten ovet poliittisilta toimijoilta, annamme populismille enemmän sijaa, kun nuorilla ei ole tietoa puolueiden välisistä eroista.
– Yliopistojen ei tule olla vain maistereiden tai insinöörien tuotantolaitoksia, sanoo Aki Ruotsala.
– Se, että opiskeluaikana voi toimia yhteiskunnallisesti aktiivisesti, vaikuttaa myös opintojen jälkeiseen elämään.
Edustajistovaaleihin ei tunkua
Lokakuussa järjestettäviin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleihin on asettunut kolmannes vähemmän ehdokkaita kuin edellisissä vaaleissa.
Järjestöjen puheenjohtajat uskovat silti, että opiskelijoita kiinnostaa politiikka, myös puoluetasolla.
– Politiikan on oltava saatavilla, näkyvillä ja arkipäiväistä, sanoo Jenny Nyman, Tuhatkunnan puheenjohtaja.
Perussuomalaisten Nuorten Simon Elon mielestä kouluissa pitäisi kertoa miten kukin voi poliittisesti vaikuttaa ja millaisia vaikutuskeinoja meillä Suomessa on.
– Vaikka nyt puhumme korkeakouluista, kyllä ongelma alkaa jo alakoulusta. Siellä ei tuoda politiikkaa millään tavalla esille. Myöhemmin sitten yhteiskuntaopissa opetellaan vain jotain byrokraattisen hallintokoneiston toimintaa. Ei ihme, että alkaa haukotuttaa.
Politisoitumista pelätään turhaan
Politiikan pelon taustalla leijuu nuorten aktiivien mielestä 70-luvun haamu. Pelätään että, jos poliittiselle toiminnalle annetaan pikkusormi, koko korkeakoululaitos politisoituu. Sitoutumattomuutta korostetaan, mikä vahvistaa negatiivista suhtautumista puoluepolitiikkaan.
Ainejärjestöjen ja osakuntien listoilla on näennäisesti sitoutumattomia, mutta todellisuudessa poliittisesti sitoutuneita ehdokkaita.
– Opiskelijoiden oikeusturvakin olisi parempi, jos heidän edustajansa voivat olla omilla puoluekannoillaan avoimesti esillä, sanoo Sarita Niemi.
Ylioppilas- ja opiskelijakuntien tehtävänä on kannustaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen ja keskustelemaan asioista eri näkökulmista.
Avoin toimintakulttuuri lisäisi poliittisten opiskelijajärjestöjen yhteisen vetoomuksen mukaan mielenkiintoa päätöksentekoa kohtaan ja kannustaisi ihmisiä vaikuttamaan yhteisiin asioihin.