Suomen ympäristökeskuksen mukaan päivänkorennoilla, sudenkorennoilla, koskikorennoilla ja vesiperhosilla menee kohtuullisen hyvin. Ainostaan päivänkorennoista huomattava osuus on uhanalaisia.
Vesihyönteisiä uhkaavat vesistörakentaminen ja valuma-alueilla turvetuotanto sekä metsien ojitus. Tästä huolimatta 2000-luvulla Suomesta on löytynyt seitsemän uutta vesihyönteislajia.
Vesihyönteiset ovat hyönteisiä, jotka viettävät vedessä koko elämänsä tai jonkin elinvaiheen. Päivänkorentojen, sudenkorentojen, koskikorentojen ja vesiperhosten toukkavaiheet elävät vedessä ennen aikuistumistaan maalla eläviksi siivekkäiksi hyönteisiksi.
Vesihyönteisten uhanalaisarviointia tehostettiin perustamalla vuonna 2002 vesihyönteisryhmä. Se teki uhanalaisarvioinnin viime vuonna.
Lajien määrä on lisääntynyt
Päivänkorentoja, sudenkorentoja, koskikorentoja ja vesiperhosia tunnetaan Suomessa 362 lajia. Määrä kasvoi seitsemällä vuoden 2000 uhanalaisuusarvioinnin jälkeen. 2000-luvulla tänne asettui kolme uutta sudenkorentolajia. Muiden ryhmien kohdalla kyse on lisääntyneestä havainnoinnista.
Uhanalaisiksi, hävinneiksi, silmälläpidettäviksi tai puutteellisesti tunnetuksi arvioitujen sudenkorentolajien määrä on pudonnut kuudesta yhteen. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi tiedon parantumisesta. Vuonna 2002 julkaistu näyttävä Suomen sudenkorennot -kirja on innostanut huomattavan joukon uusia harrastajia ja lisännyt näin havaintojen määrää.
Muissa vesihyönteisryhmissä uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien osuus on hiukan kasvanut, kun osa aikaisemmin arvioimatta jätetyistä lajeista on nyt arvioitu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.
Vesistöjen nuhraantuminen merkittävä uhka
Hyvästä tilanteesta huolimatta monien lajien elinolot ovat heikentyneet. Syynä ovat pelloilta, turvesoilta ja talousmetsistä sekä vähenevässä määrin teollisuudesta ja asutuksesta pääsevä kiintoaines sekä ravinne- ja kemikaalikuormitus yhdessä perkausten ja vesistörakentamisen kanssa.
Turvetuotannon kasvattaminen ja vesirakentamisen tehostaminen ovat vesihyönteisten kannalta merkittävä tulevaisuuden uhkatekijä. Vedessä elävien hyönteistoukkien kannalta merkittävimpiä ovat lyhytaikaisetkin huonoimmat olosuhteet, kuten happamuuspiikit. Eräät lajit ovat niin harvinaisia, että niiden esiintymistä uhkaavat satunnaistekijät. Joillekin pohjoisille lajeille ilmastonmuutos on mahdollinen uhkatekijä.