Norjan sosialistisen vasemmistopuolueen (SV) pitkäaikainen puheenjohtaja Kristin Halvorsen ilmoitti puolueen vaalivalvojaisissa maanantai-iltana, että hän jättää tehtävänsä ensi keväänä.
Puolue sai maanantain vaaleissa huonoimman tuloksensa yli 30 vuoteen. Sen kannatus putosi edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna kaksi prosenttiyksikköä.
SV sai 4,0 prosenttia äänistä, Parlamenttivaaleissa tällainen tulos tarkoittaisi sitä, että puolue vain hädin tuskin ylittäisi neljän prosentin äänikynnyksen.
Samaan aikaan pidetyissä lääninvaltuustojen vaaleissa SV:n kannatus oli 4,3 prosenttia (–2,2 %).
51-vuotias Halvorsen on johtanut puoluetta jo lähes 15 vuotta. SV:n kannatus nousi vahvasti 2000-luvun alussa ja se saavutti vuoden 2001 parlamenttivaaleissa kaikkien aikojen huipputuloksensa, 12,5 prosenttia äänistä.
Vuoden 2005 vaaleissa SV:n kannatus putosi 8,8 prosenttiin. Puolue nousi kuitenkin ensimmäistä kertaa historiassaan Norjan hallitukseen koalitiossa sosialidemokraattien ja keskustapuolueen kanssa. Halvorsenista tuli valtiovarainministeri.
Vuoden 2009 vaaleissa SV:n kannatus laski edelleen, nyt 6,2 prosenttiin. Hallituskumppaneiden yhteiskannatus riitti kuitenkin siihen, että sama koalitio jatkoi. Halvorsenin salkku vaihtui opetusministeriöön.
Halvorsenin henkilökohtainen suosio on yhä korkea sekä puolueessa että sen ulkopuolella.
Useita ehdokkaita
uudeksi puheenjohtajaksi
Halvorsen sanoi puheessaan vaalivalvojaisissa, että hän on jo kauan sitten tehnyt päätöksen luopumisesta ensi keväänä.
Halvorsen perusteli ratkaisua pitkällä toimikaudellaan ja sanoi, että on ”kasvanut kokonainen uusi sukupolvi päteviä puolueenjäseniä”. Hänen mukaansa uudistumisen aika on nyt, jotta puolue voi valmistautua syksyllä 2013 pidettäviin seuraaviin parlamenttivaaleihin.
Ennakkosuosikiksi uuden puheenjohtajan valinnassa arvioidaan 33-vuotias Audun Lysbakken, joka nyt on varapuheenjohtaja. Hänen katsotaan olevan pari piirua vasemmalle Halvorsenista.
Toinen vahva ehdokas on 39-vuotias Bård Vegar Solhjell, jota on pidetty Halvorsenin suosikkina seuraajakseen. Solhjell johtaa nyt SV:n eduskuntaryhmää. Aiemmin hän on toiminut muun muassa puolueen nuorisoliiton puheenjohtajana, SV:n puoluesihteerinä sekä opetusministerinä.
Kumpikaan suosikeista ei vielä ole ilmoittautunut puheenjohtajaksi. Sen sijaan kansanedustaja Heikki Holmås, 39, ilmoitti ehdokkuudestaan heti Halvorsenin puheen jälkeen. Tämän katsottiin kielivän siitä, että Halvorsenin lähtöhalut ovat olleet puolueen sisäpiirin tiedossa.
Holmåsin mahdollisuuksien katsotaan olevan lähinnä siinä, jos tarvitaan kompromissia Lysbakkenin ja Solhjellin välillä.
Suurin voittaja oli
konservatiivien Höyre
Vaalien ehkä suurin yllätys oli, ettei äänestysprosentti alustavien tietojen mukaan näyttänyt juurikaan kohoavan edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna.
Etukäteen äänestysvilkkauden oli odotettu nousevan korkeaksi, koska ihmisten arveltiin haluavan näyttää demokratian voimaa heinäkuun terrori-iskujen jälkeen. Myös ennakkoäänien suuri määrä näytti viittaavaan äänestysprosentin selvään kohoamiseen.
Oslon ja Utöyan heinäkuisilla terrori-iskuilla oli kuitenkin varmasti osuutensa siihen, että oikeistopopulistisen edistyspuolueen tulos romahti kuudella prosenttiyksiköllä 11,5 prosenttiin.
Vaalien suurin voittaja oli konservatiivipuolue Höyre, jonka kannatus kasvoi lähes yhdeksän prosenttiyksikköä. Höyre sai nyt 28,0 prosenttia äänistä.
Suurimpana puolueena säilyi edelleen sosialidemokraattinen työväenpuolue (AP), joka sai 31,6 prosenttia. Kannatus nousi kahdella prosenttiyksiköllä.
Höyren hyvä menestys tarkoittaisi parlamenttipaikoiksi muutettuna sitä, että oikeistopuolueiden yhteenlaskettu osuus (ilman edistyspuoluetta) olisi suurempi kuin nykyisen punavihreän hallituskoalition.