Valtaosa suomalaisista kannattaa kehitysavun säilyttämistä vähintään nykytasollaan. Joka neljäs olisi valmis jopa nostamaan avun määrää nykyisestään. Tämä selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta.
Yllättävää tutkimuksessa on, että ”iso jytky” ei siinä näy. Kehitysmäärärahojen leikkaamista kannattaa enää 14 prosenttia, kun luku viime vuonna oli 20 prosenttia. Tutkimuksessa selviääkin, että yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa leikkaushaluihin enemmän kuin poliittinen väittely kehitysavun tarpeellisuudesta.
Suomen kehitysapu on tänä vuonna 1 074 miljoonaa euroa, mikä on 0,58 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on sitoutunut Euroopan unionin tekemään päätökseen nostaa osuus 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Uuden hallituksen ohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa tavoite voidaan saavuttaa.
”Iso jytky” ei näy asenteissa.
Taloudellinen tilanne voi kuitenkin estää tavoitteen toteutumisen. Hallitusohjelman mukaan kehitysavun taso jäädytetään vuosina 2013 ja 2014. Toisaalta samaan aikaan on tarkoitus ohjata päästökaupasta saatavia tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Mikäli tässä onnistutaan, voidaan päästä hyvinkin lähellä tavoitetta.
Hallitusohjelmassa painotetaan kehitysavun kohdemaan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä. Linja onkin aivan oikea, sillä vaikka diktatuurin kurimuksessa elävät ihmiset tarvitsivat apua ehkä eniten, avun antaminen korruptoituneen hallituksen kautta voi johtaa vain tilanteen pahenemiseen entisestään.
Tuen kansalaiset haluaisivat kohdistaa sinne, missä katsovat sitä eniten tarvittavan riippumatta alueen poliittisista olosuhteista. Tutkimuksen mukaan selvä ykköskohde on Itä-Afrikka ja Afrikan sarvi Somalian tilanteesta huolimatta. Seuraavaksi eniten suomalaiset haluaisivat tukea Länsi-Balkania ja Itä-Eurooppaa.
Perinteisesti suomalaiset ovat katsoneet, että kehitysapu tulee hoitaa valtiovallan toimesta. Tutkimuksen mukaan asenteet ovat kuitenkin muuttuneet. Kansalaiset uskovat parhaiten voivansa yksittäisinä ihmisinä auttaa kehitysmaita lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen ja ostamalla Reilun kaupan tuotteita. Tämä merkitsee sitä, että suomalaiset kokevat kansainväliseen solidaarisuuden henkilökohtaisesti tärkeäksi asiaksi.