Mökkeilyn talousvaikutukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tuoreen selvityksen mukaan huomattavasti suuremmat kuin tähän asti on arvioitu. Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa 7,4 miljardia euroa ja kerrannaisvaikutuksineen mökkeily työllistää 90 000 henkilöä. Mökkeily tuo rahaa kaikkiin Suomen maakuntiin.
Uuden selvityksen mukaan mökkiläiset käyttävät vuosittain omiin ja vieraidensa päivittäistavarahankintoihin 2 miljardia euroa, uudisrakentamiseen 1,2 miljardia euroa, matkoihin 1,6 miljardia euroa ja kiinteistökauppoihin 790 miljoonaa euroa. Lisäksi mökkiläisiltä kuluu veroihin ja maksuihin 490 miljoonaa euroa ja mökkien korjaukseen 760 miljoonaa euroa. Vuosittain mökkiläiset hankkivat kestokulutustavaroita 430 miljoonan ja palveluja 150 miljoonan euron arvosta.
Kauppa ja rakentaminen rahasampo
Mökkeilyn työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Selvityksen mukaan mökkiläisten päivittäistavarahankinnat työllisti 26 700, uudisrakentaminen ja korjaus 25 500 ja matkat 14 200 henkilöä. Lisäksi mökkiläisten kestokulutustavaroiden hankinnat työllistivät 5 400, kiinteistökaupat 4000, verot ja maksut 3 400 sekä palvelujen hankinnat 2 800 henkilöä.
Eniten taloudellista hyötyä mökkeilystä saivat Varsinais-Suomi (788 miljoonaa euroa), Etelä-Savo (728 miljoonaa), Lappi (646 miljoonaa), Pirkanmaa (645 miljoonaa) ja Keski-Suomi (517 miljoonaa). Myös muualla mökkeilyyn käytetään tuntuvia summia: Keski-Pohjanmaalla (52 miljoonaa euroa), Ahvenanmaalla (79 miljoonaa), Etelä-Pohjanmaalla (156 miljoonaa) ja Kainuussa (184 miljoonaa euroa).
Hyödyt luutua suuremmat
Tilastokeskus arvioi vuonna 2008 tekemässään kesämökkibarometrissa, että vapaa-ajan asumiseen käytetään Suomessa vain 4,5 miljardia euroa. Tilastokeskuksen arvion ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen erot johtuvat siitä, että uuden selvityksen tilastollisena perusteena vapaa-ajan asuntojen määrä, vuotuinen mökkirakentaminen ja mökin käyttöaste olivat kesämökkibarometrin vastaavia lukuja suurempia. Lisäksi mökkivierailijoiden menot laskettiin aiempaa tarkemmin ja siinä otettiin huomioon 5 900 saunan rakentaminen.
Selvityksen laati Rakennustutkimus RTS Oy. Selvitystä varten haastateltiin puhelimitse tuhatta satunnaisesti valittua mökin omistajaa. Tutkimuksessa esitettävät rahasummat pohjautuvat pääsääntöisesti näihin haastatteluihin. Työllisyysvaikutukset arvioitiin kansantalouden panos-tuotos-mallin työllisyyskertoimien avulla.