Vasemmistoliitto on hallituksessa, vaikka vääntö oli loppuun saakka tiukka. Puoluevaltuusto päätti osallistumisesta hallitustyöskentelyyn äänin 40 puolesta, 23 ei ja 3 tyhjää. Tällä hetkellä päätös vaikuttaa aivan oikealta.
Kansanedustajista Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho olivat toista mieltä ja äänestivät hallitukseen menoa vastaan. Se, miten he löytävät jatkossa paikkansa tuoreessa hallituspuolueessa, jää vielä nähtäväksi.
Monelle vasemmistolaiselle kumppanuus kokoomuksen kanssa tuntuu sietämättömältä ajatukselta. Tämän lisäksi närää aiheuttavat EU-tuet sekä hallitusohjelman kuntiin ja koulutukseen kohdistavat leikkaukset. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mainostama perusturvan sadan euron korotus ei vakuuta kaikkia.
On hyvin vaikea ymmärtää, miten Vasemmistoliitto voisi oppositiossa ajaa paremmin kriisiytyvän Euroopan ongelmia tai mitään muutakaan puolueelle tärkeää. Oppositiossa Vasemmistoliiton ääni olisi kantanut eduskunnan porstuaan saakka, jos sinnekään – kahdeksan vuotta riittää esimerkiksi. Hallitusestradilta kuuluvuus on parempi.
Oppositiossa vasemmistolla olisi ollut tovereinaan kaksi puoluetta, jotka ovat kuin lähtölaukausta odottavia, korskuvia ravureita. Molempien malttamattomuus näkyy. Perussuomalaiset pörhistelevät vaalivoittonsa hurmiossa ja keskustan suunnalta tuleva kommentointi on kitkerämpää kuin sappi. Niiden välissä pienimmällä oppositiopuolueella olisi ollut melkoisen ahdasta.
Vasemmistoliiton hallitukseen meno ei kuitenkaan tarkoita kritiikittömyyden aikaa. On vain nähtävä, että tässä maailman ajassa, kun ottaa huomioon historiallisen vaalituloksen, sixpackin synnytystuskat, laajenevan EU-kriisin ja ennustamattomat talousnäkymät, on parempi, että Vasemmistoliitto on hallituksessa kuin pihalla.