”Politiikan vastuunjako jää nyt äänestäjille hämäräksi”

Professori yhdistäisi eduskunta- ja kuntavaalit

Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen professorin Heikki A. Loikkasen mielestä eduskunta- ja kunnallisvaalit tulisi pitää samaan aikaan.

– Kuntasektori on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä ja sen toiminnot kytkeytyvät valtakunnalliseen politiikkaan monin tavoin.

Nykyisin politiikan vastuunjako jää Loikkasen mukaan usein äänestäjille hämäräksi. Esimerkiksi menneiden eduskuntavaalien kampanjoissa puhuttiin kuntien palveluista ja niiden rahoituksen turvaamisesta.

Kunnallisvaaleissa taas puhutaan usein kuntareformeista ja valtionosuusjärjestelmästä, joihin tarvitaan eduskunnan päätöksiä.

– Veroista ja maksuista puhutaan kertomatta, kuka niistä päättää ja ottamatta huomioon valtion ja kuntien veroratkaisujen yhteyksiä.

Puolueohjelmat sotkevat asioita

Loikkasen mukaan sekä poliitikot itse että puolueohjelmat sotkevat kunta- ja eduskuntavaaliasiat sillä lailla, että synnytetään kuva ikään kuin kaikki asiat olisivat yhtä aikaa pöydällä.

Kun vaalit pidetään erillään, puolueiden edustajat saattavat ajaa eri vaaleissa asioita eri näkökulmista.

– Sitä tapahtuu usein. Jos vaalit olisivat yhtä aikaa, puolueiden ohjelmissa pitäisi olla samaan aikaan sekä kunta- ja palvelupolitiikka että eduskunnan puolella ajettava politiikka.

Näin äänestäjäkin olisi Loikkasen mukaan selvillä, mitä kuntapuolen asioita ja miten puolue ajaa eduskunnassa.

– Kun vaalit ovat erillään, valtuustossa sanotaan helposti, että emme voi asialle mitään, koska eduskunta päätti näin. Yhteisvaleissa puolueet joutuisivat puolustamaan ohjelmiaan molemmissa vaaleissa yhtä aikaa.

Kansanedustajat hiljaisia valtuustoissa

Loikkasen mukaan hänen esittämässään järjestelmässä myös kunnallis- ja eduskuntavaaleihin osallistuminen tulisi läpinäkyvämmäksi.

– Tälläkin hetkellä moni kansanedustaja istuu myös kotikuntansa valtuustossa.

Jos Loikkasen esittämä uudistus toteutuu, hän kehottaa kysymään ehdokkailta, millä lailla nämä aikovat toteuttaa eduskunnassa politiikkaa, joka tekee elämän paikallistasolla helpommaksi.

– Nykyisin kansanedustajat ovat usein siirtyneet valtuustoissa takapenkkiläisiksi. Tällaista on tapahtunut pääministereitä myöten ja valtuustoissa on ihmetelty, kuinka hiljaisia he ovat siellä.

Loikkanen muistuttaa, että yhteisvaaleissa joutuisi ilmoittamaan, missä kaikessa aikoo olla mukana, mitä tehdä ja riittävätkö rahkeet.

– Ehdokkaiden olisi pakko esittää näkemyksiä sekä eduskuntapuolen että kuntapuolen asioista niin, että ne ovat sopusoinnussa keskenään. Asetelma selkiytyisi, kun äänestäjät ja tieotusvälineet pääsisivät kysymään, mitä aiot tehdä eri puolilla.

Vaalit kolmen vuoden välein?

Loikkasen mukaan hänen ideastaan voidaan toki sanoa, että kansan pääsy uurnille antamaan kiitoksensa tai tuomionsa vain neljän vuoden välein on liian harvoin.

– Olen saanut tähän kommentin, että vaalit voitaisiin pitää kolmen vuoden välein. Minusta tämä ei ole yhtään hassumpi ajatus.

Loikkanen muistuttaa, että nykyjärjestelmässä on keskusteltu jo vaaliväsymyksestä.

– Uskon, että vaalien yhdistäminen lisäsi äänestysaktiivisuutta. Tämä helpottaisi myös hallituksen toimintaa, koska nykymeiningissä neljä vuotta on aika pitkä aika hallitusohjelmaa tehtäessä.

Loikkanen tarjoaa ehdotuksellaan myös säästökeinon puolueille, vaikka se ei ehdotuksen päätavoite olekaan. Jos hänen ideansa toteutuisi, puolueiden ei tarvitsisi enää haalia rahaa niin moniin vaaleihin.

– Rahaa pitäisi kerätä vähemmän ja uhrata aikaa enemmän tekemiseen. Molemmissa vaaleissa asiat on paljolti samanlaisia. Vaalien yhdistäminen pienentäisi myös niiden järjestämiskustannuksia.

Kuva: Mika Peltonen