Palkansaajajärjestö Pardia vastustaa valtiovarainministeriön työryhmän esitystä siirtää maanmittaustoimistot aluehallintovirastoihin omaksi vastuualueekseen vuodesta 2014 alkaen. Pardian puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että maanmittaustoimistojen siirrolle ei ole mitään järkevää syytä ja lisäksi se tulee veronmaksajille kalliiksi.
Työryhmä jätti raporttinsa hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllille (kesk.) 3. toukokuuta. Työryhmän raporttiin sisältyy kolme eriävää mielipidettä.
– Maanmittaustoimistojen tehtävillä ei ole lainkaan sisällöllistä tai toiminnallista yhteyttä aluehallintovirastojen kanssa. Keinotekoinen toimintojen pilkkominen rikkoisi muun muassa Laatukeskuksen vuonna 2009 myöntämällä laatupalkinnolla palkitun ja erittäin hyvin toimivan viraston.
Kaavailtu siirto muodostaisi uuden ja turhan hallinnollisen väliportaan maanmittaustoimistojen ohjaukseen, mikä aiheuttaisi lisäkustannuksia. Lisäksi maanmittauslaitoksen tietojärjestelmiä on mahdoton siirtää ilman laajoja muutostöitä uuteen organisaatioon. Monia uudistuksia, kuten sähköisen kiinteistövaihdannan projektia, olisi lykättävä huomattavasti eteenpäin. Työryhmän mukaan maanmittaustoimistojen siirto maksaisi noin kuusi miljoonaa euroa.
– Kustannukset johtaisivat asiakkaiden maanmittausmaksujen korottamiseen, koska lain mukaan maksujen on katettava kustannukset.
Palvelut huonontuvat
Siirron myötä maanmittauksen vastuualue olisi suurempi kuin muut aluehallinnon viisi vastuualuetta yhteensä. Aluehallintovirastoissa työskentelee noin 1 300 työntekijää ja maanmittaustoimistoissa työntekijöitä on noin 1 700.
– Uudet aluehallintovirastot ovat toimineet reilun vuoden eikä organisaatioiden ohjaus- ja johtamisjärjestelmistä ole kertynyt riittävää kokemusta. Siirto rikkoisi vakiintumassa olevan käytännön ja huonontaisi kansalaisten saamaa palvelua.
Taas uusi virasto
Työryhmä ehdottaa, että maanmittauksen toimialan tuotannolliseksi ja toiminnalliseksi keskusvirastoksi muodostettaisiin Maanmittausvirasto, johon kuuluisivat nykyisen Maanmittauslaitoksen keskushallinto ja kuusi valtakunnallista tuotanto- ja palveluyksikköä. Keinotekoisen muutoksen myötä uusi virasto joutuisi alueellistamistarkasteluun.
– Loputtomalta tuntuva alueellistamishulluttelu ja organisaatioiden laatikkoleikit lisäävät entisestään henkilöstön epävarmuutta ja vähentävät työssä jaksamista.
Palola paheksuu tapaa, jolla valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto on valmistellut maanmittaustoimistojen siirtoa.
– Työryhmässä ei ole ollut mukana henkilöstön edustajia ja työntekijäjärjestöjen kuuleminen kuitattiin taas kerran pelkällä kahvikeskustelutilaisuudella. Tämä on kaukana aidosta yhteistoiminnasta. Tällä tavalla ei rakenneta missään nimessä toimivaa valtionhallintoa eikä paranneta tuottavuutta.