Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini otti lupaamansa ”ison jytkyn”. Puolueen saama 39 paikan vaalivoitto on historiallinen, mutta jääkö historian muistiin jotain muutakin kuin tulos, saa nähdä.
Perussuomalaisten vaalivoiton syynä on väitetty olevan pääasiassa euroskeptisyys ja varsinkin Portugalin tukipaketin vastustaminen. EU:n taakse on kuitenkin liian helppoa piilottaa muut syyt, joista yksi vahvimpia on pelko.
Suomessa eletään nyt rakennemuutoksen ja myös kulttuurisen murroksen aikaa. Kuvaa suomalaisesta idyllistä häiritsevät työelämän muutos, globalisaation vauhti, teknologian myllerrys, perhekäsityksen muuttuminen, ekologian vaatimukset ja ennen kaikkea lintukodon uudet vieraat, jotka eivät aina tullessaan edes koputa.
Vanhojen arvojen murentuminen ja turvattomuuden tuntemukset järkyttävät itseluottamusta. Aikakausi vaihtuu, mutta sitä ennen on tehtävä sukellus vanhaan umpioituneeseen Impivaaraan ennen kuin siitä pystytään irrottautumaan, ja sen Suomi tekee nyt perussuomalaisten johdatuksessa. Voisi ainakin toivoa, että kansan perussuomalaisille antama neljän vuoden pesti on vain viimeinen vilkaisu taaksepäin ja hyvästijättö matkalla kohti uutta.
Toinen tärkeä syy vaalivoittoon on tuloerojen kasvu ja sen myötä kansan jakaantuminen menestyjiin ja syrjäytyneisiin. Entisten hallituspuolueiden on tietysti paljon helpompi väittää soinislaisen ”jytkyn” takana olevan EU-vastaisuus kuin eriarvoistuminen, sillä silloinhan piikki harmittavasti osuu omaan nahkaan. Kuva kahtia jakaantuneesta Suomesta on varmastikin lisännyt tympääntymistä ”kolmen suuren” jatkuvaan samantyyliseen ja muuttumattomaan politiikan tekoon sekä eduskunnassa että kunnissa.
Joka tapauksessa perussuomalaisten on osattava kääntää uhmakkaat puheensa nyt teoiksi. Saa nähdä miten se onnistuu, sillä puolue ei ole kannanotoissaan aina kovin yhtenäinen, eikä kokemusta eduskuntatyöskentelystä ole monellakaan.
Vasemmistoliiton kolmen paikan menetystä on vaikea ruveta itkemään, kun vaalien kokonaistuloskin on varsin outo ja hämmentävä. Ensimmäistä kertaa eduskunnan suurimmaksi puolueeksi yltänyt kokoomuskin juhli hymyssä suin voittoaan, vaikka puolue menetti sentään kuusi paikkaa. Ainakin Helsingissä Vasemmistoliitto pystyi Arhinmäen äänillä torppaamaan – ainakin symbolisesti – Jussi Halla-ahon vanavedessä kulkevan muukalaisvastaisuuden.
Joka tapauksessa Vasemmistoliitto teki hienon vaalityön ja kuten Arhinmäki televisiohaastattelussa totesi ”arvoliberaali punavihreys toimii”.
Sunnuntain vaali-illan käytetyin hokema oli tuttu: kansa on puhunut ja pulinat pois. Kyllä, tällä kertaa osa suomalaisista oli sitä mieltä, että soinislaisten on päästävä valtaan näyttämään kyntensä. Se on hyväksyttävä, mutta onkohan neljän seuraavan vuoden käytetyin hokema: sitä saa, mitä tilaa.