Euroopan velkakriisi ja Portugalin ongelmien kaatuminen muiden euromaiden syliin nousi ykkösteemaksi vaalikampanjan loppuvaiheissa. Kampanjan aikana toreilla ja turuilla on kuitenkin puhuttu myös paljon muusta, ennen muuta suoraan äänestäjien elämään liittyvistä asioista ja ongelmista.
Kreikan, Irlannin ja Portugalin tuella on oma vaikutuksensa Suomeenkin. Siksi äänestäjien on hyvä tietää, mitä mieltä eri puolueet kriisimaiden tukemisesta ovat. Sijoittajien, pankkien ja erilaisten puliveivareiden aiheuttamien laskujen maksajiksi ovat joutuneet euromaiden veronmaksajat.
Nyt luotu eurooppalainen vakausmekanismi on itse asiassa pankkien ehdoilla toimiva rahastusautomaatti.
Suomen vaaleissa on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa historian kulkuun.
Suomen porvarihallitus ei ole halukas kyseenalaistamaan valittua linjaa. Kuin yhdestä suusta niin kokoomuksen, keskustan kuin vihreidenkin johto puhuu vastuunkannosta ja samalla he ovat valmiit nostamaan taakan kriiseihin syyttömien kansalaisten niskaan. Myös kriisimaissa säästökuureista kärsivät eniten ne, joilla on ennestäänkin vähän.
Samaan aikaan rikkaissa euromaissa syydetään rahaa muun muassa armeijoiden kehittämiseen. Eri maiden Nato-yhteensopivat asejärjestelmät esimerkiksi syövät miljardeja poikineen. Asekauppiaat juhlivat. Niistä rahoista ei kuitenkaan olla valmiita tinkimään, vaan mieluummin Euroopan valtaeliitti haluaa kansan maksajaksi.
Suomen vaaleissa on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa historian kulkuun.
Vaalikampanjan aikana on toki puhuttu paljon muustakin kuin Portugalista. Kansalaiset ovat olleet kiinnostuneita muun muassa verotuksesta. Veropolitiikassa puolueiden erot ovat selvät, kuten käy ilmi tässä lehdessä julkaistavasta vertailusta.
Vasemmistoliitto oli liikkeellä kolmella konkreettisella kärkiteemalla. Puolue ilmoitti sitoutuvansa ajamaan turvallisia työehtoja ja muun muassa 10 euron minimituntipalkkaa. Päätavoitteita on myös yhtenäistää ja nostaa perusturva 750 euron kuukaudessa sekä taata laadukkaat opetus-, terveys- ja vanhuspalvelut.
Ennen vaalikampanjoinnin alkamista arvioitiin perussuomalaisten voimakkaan esiinmarssin nostavan maahanmuuton ykkösteemaksi. Näin ei käynyt, vaikka kolme suurinta puoluetta antoivatkin perussuomalaisten kysymysasettelujen johdatella keskusteluja.
Toisaalta ilman perussuomalaisten nousua (ja pelkoa) vaalikeskustelusta ei ehkä olisi tullut niin monipuolista kuin siitä lopulta tuli. Selkeät vastakkainasettelut toivat puolueiden erot esiin selvemmin kuin vuosiin.
Kokoomus osoitti välittävänsä lähinnä vain hyvätuloista. Keskustan johto taas varoi visusti ottamasta kantaa oikeastaan mihinkään, jottei tekisi tiukassa kannatusväännössä ratkaisevia virheitä.
Demareista löytyi pitkästä aikaa vilaus punaistakin, ja puolue kohentaneekin asemiaan vaalikamppailun loppumetreillä.
Vihreät taas eivät oikein päässeet koko aikana irti porvarihallituksen apupuolueen roolistaan. Puolue on neljässä vuodessa menettänyt ison osan uskottavuudestaan ja se näkynee myös vaalituloksessa.