Viikon kysymys
Ammattikorkeakoulut ovat tänä vuonna mainostaneet itseään näkyvästi etenkin verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan ammattikorkeat käyttivät mainontaan yli 2,5 miljoonaa euroa.
Miksi ammattikorkeakoulujen pitää mainostaa miljoonilla, puheenjohtaja Vesa Saarikoski Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston hallituksesta?
– Perusajatuksena on tuoda koulutusta ja ammattikorkeakouluja näkyviin. Väärä käsitys on syntynyt siinä, että koulut käyttäisivät mainontaa opiskelijamäärän kasvattamiseen. Julkinen rahoitus ei riipu mitenkään siitä, miten paljon opiskelijoita hakee kouluihin. Opiskelijamäärät on sovittu jo etukäteen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
– Mainonnan tarkoituksena on lisätä vetovoimaa, jotta voitaisiin valita mahdollisimman motivoituneet ja parhaat hakijat. Rahoituksesta 30 prosenttia määräytyy sen mukaan, miten opiskelijat valmistuvat. Jos ei valmistuta, se näkyy välittömästi ammattikorkeakoulujen budjetissa.
Miksi mainonta vaihtelee alueittain?
– Mainontaa käyttävät erityisesti ne koulut, joissa on vetovoimaongelmia. Tietyillä alueilla vetovoima on ollut kohtalaisen heikko. Keskimäärin ammattikorkeakoulussa ensisijaisia hakijoita on 3-3,5 aloituspaikkaa kohden. Joissain vetovoiman kannalta haasteellisissa kouluissa ollaan puolessa siitä.
– Mainonnan taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt suhteellisen samana. Nyt kärkeä ollaan suuntaamassa sosiaaliseen mediaan. Myös kansainvälisiin hakuihin halutaan satsata jatkossa.
Onko koulujen lakkautusuhilla vaikutusta mainonnan lisääntymiseen?
– Voi olla, että jossain kouluissa halutaan tuoda esille niiden hyviä puolia. En silti usko, että mainonnalla on suoraa kytkentää lakkautusuhkiin. Erityisesti sivutoimipisteiden lakkauttamiskysymykset ovat poliittisia ratkaisuja. Tietysti niissä on osin vetovoimaongelmaa, mutta tiedossa on, ettei mainonta sinänsä vetovoimaa lisää.
Mitä hyötyä mainonnasta on?
– Ammattikorkeakoulujen ongelmana on tunnettuus oman alueen ulkopuolella. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa tulee koulun toiminta-alueelta ja loput ympäri maata. Juuri heille halutaan tiedottaa erilaisesta tarjonnasta.
Ovatko AMK:t liian samanlaisia, auttaisiko profiloituminen?
– Profiloitumisesta on itse asiassa jo sovittu ministeriön kanssa. Suurimmassa osassa kouluja on jotain sellaista, mikä on erilaista muihin verrattuna.
AMK-opiskelijoiden liitto SAMOK on ollut huolissaan siitä, että mielikuvamainonta johtaa opiskelijoita harhaan. Onko huoli turha?
– Mainonnan asiallisuutta täytyy valvoa. En silti usko, että yksikään AMK kuvittelisi opiskelijan tekevän valinnan mielikuvan perusteella. Seurannan perusteella tiedämme, että opiskelupaikka valitaan paikkakunnan, työllistymisnäkymän ja koulutuksen sisällön perusteella. Ei ole mitään todisteita sille, että mielikuvat vaikuttaisivat paikan valintaan.
Kuva: Kari Hulkko
uutiskirje 