Vuodesta 1957 alkaen tehtiin useita yrityksiä laukaista P-7 -raketti, jonka oli määrä kuljettaa eläviä olentoja avaruuteen. Ne epäonnistuivat.
Vasta elokuussa 1960 lento onnistui ja kapseli koirineen laskeutui onnellisesti. Hallitus määräsi tämän jälkeen lähettämään ihmisen avaruuteen jo saman vuoden joulukuussa.
Mutta lokakuun 24. päivänä 1960 tapahtui avaruuskeskuksen historian suurin onnettomuus, jossa kuoli 92 laukaisupaikalla ollutta ihmistä.
Gagarin olisi kovasti halunnut päästä vielä toisen kerran avaruuteen.
Ensimmäinen ihminen, Juri Gagarin lähti avaruuslennolle lopulta vasta 12.4.1961. Riskit olivat suuret ja alus erittäin epäluotettava.
Laskuvarjolla, ei kapselissa
Melkein 30 vuotta Neuvostoliitto väitti, että Gagarin laskeutui kapselissa. Näin ei todellisuudessa ollut. Hän tuli alas laskuvarjolla.
Lennon aikana ilmaantui teknisiä ongelmia. Jarrumoottorin käynnistys viivästyi ja oli riski, että Gagarin jäisi avaruuteen pitkäksi ajaksi. Sen vuoksi hän laskeutui tuhannen kilometrin päähän suunnitellusta paikasta.
Sitten tuli vielä toinen ongelma. Kapseli ei irtautunut aluksesta, vaan kaapelit jäivät kiinni. Lopulta ne paloivat ja kapseli pääsi irti.
Seitsemän kilometrin korkeudessa kapselin luukku avautui, kosmonautti lensi heittoistuimella ulos ja alkoi laskeutua laskuvarjolla. Neljän kilometrin korkeudessa istuin irtautui ja Gagarin jatkoi laskeutumista laskuvarjolla.
Vasta 1990-luvulla entinen Neuvostoliiton kansainvälisen ilmailufederaation urheilukomissaari Borisenko kertoi kirjassaan totuuden.
Komarovin kohtalo
Gagarin halusi kovasti lähteä avaruuteen vielä toisen kerran. Propagandasyistä häntä ei sinne mielellään päästetty. Lopulta Gagarin sai tahtonsa läpi ja hänet määrättiin Sojuz-1 -lennon varalentäjäksi. Lentäjäksi valittiin jo kerran avaruudessa ollut Vladimir Komarov.
Kaikki aiemmat Sojuz-1:n testilennot olivat epäonnistuneet. Siitä huolimatta avaruuteen päätettiin lähettää miehitetty alus. Gagarin yritti omalla auktoriteetillaan estää lennon liian kireän aikataulun takia, mutta tuloksetta.
Sojuz-1 laukaistiin 23.4.1967. Gagarin oli saattamassa Komarovia alukseen. Itse hän ei päässyt mukaan.
Komarovin lennon aikana ilmaantui vakavia vikoja. Yöllä 24.4. hänelle tuli alukseen puhelu Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosyginiltä: ”Me tiedämme, että teillä on vaikeuksia. Me maassa yritämme auttaa teitä. Mitä voisimme tehdä puolestanne?”
Komarov vastasi tauon jälkeen: ”Auttakaa perhettäni”. Yhdysvaltain radiotiedustelun mukaan Kosygin itki. Paluukapselin laskuvarjon virheellisen toiminnan takia alus törmäsi 60 metrin sekuntivauhdilla maahan.
Viimeinen syöksykierre
Maaliskuussa 1968 Gagarin ja lennonopettaja Seregin nousivat ilmaan harjoituslentokoneella. Paluumatkalla kone joutui syöksykierteeseen tuntemattomasta syystä. Lopulta he saivat koneen hallintaansa.
Jälkeenpäin tutkimukset osoittivat, että kone olisi pitänyt saada vakautettua puolitoista sekuntia aikaisemmin. Koneen nokka oli jo 21 astetta nousussa, mutta korkeus ei riittänyt, vaan pyrstö iski puiden latvoihin.
Gagarin oli kuollessaan vain 34-vuotias.
Gagarinin lento-onnettomuutta ovat tutkineet valtiolliset lautakunnat, mutta syy ei ole selvinnyt. Miksi luotettava ja yksinkertainen, kahden kokeneen lentäjän ohjaama kone joutui syöksykierteeseen?
Aiheesta enemmän perjantaina 15.4. ilmestyvässä Viikkolehdessä.