Ulkoministeriö on aikeissa lakkauttaa Eurooppa-tiedotusyksikkönsä. Ministeriön mukaan verkkoviestinnän nopea kehitys on vähentänyt nykyisen kaltaisen työvoimaintensiivisen EU-kansalaisviestinnän tarvetta. Yksikön vuotuiset kokonaismenot ovat 2,2 miljoonaa euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä säästöjä aiotaan hakea vähentämällä virastojen määrää ja yhdistämällä organisaatioita. Ministeriö selittää asiaa konsernirakenteella, joka muun muassa lisää asioiden hallittavuutta, selkiyttää organisaatiorakennetta ja kokoaa asiantuntijuutta.
Suunnitellut muutokset vähentävät myös työntekijöiden määrää, mutta yt-neuvotteluja ministeriöissä ei ole käyty.
Touhu vaikuttaa jälkijättöiseltä
Valtion virastoja koskeva yhteistoimintalaki edellyttää yt-neuvotteluja, jos muutokset vaikuttavat henkilöstön työtehtäviin, työmenetelmiin tai tehtävien järjestelyihin.
Hoidetaanko yt-neuvottelut valtiolla jälkijunassa, vasta sen jälkeen kun päätökset muutoksista on jo tehty, Pardian puheenjohtaja Antti Palola?
– Kyllä tämä jälkijättöiseltä vaikuttaa. Toimitaan ”ikään kuin yt-menettelyn mukaisesti”. Minusta ei toimita, jos on jo ennalta päätetty, että työntekijöitä pitää vähentää.
Ulko- ja opetusministeriöiden tilanteeseen Palola ei suoranaisesti halua ottaa kantaa, koska hänellä ei ole varmaa tietoa tulevasta.
– Olemme valtiolla kuitenkin ajautuneet tilanteeseen, että taloudellisten ja tuotannollisten syiden takia ollaan vähentämässä porukkaa yt-menettelyn kautta. Vähentämisen perimmäinen syy ovat tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset, eivät niinkään toiminnalliset muutokset.
PRH oikaisi ministeriön ohi
”Paremmaksi” esimerkiksi valtion hankalista yt-neuvotteluista Palola nostaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH).
– Siellä neuvottelut aloitettiin suoraan virastotasolla. Tämä on todella merkillistä, koska valtiolla yt:t pitäisi käydä ministeriötasolla.
Palolan mukaan väki on vähentynyt PRH:n lisäksi myös monesta virastosta yhdistetyssä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa ja Seinäjoelle siirretyssä Maaseutuvirastossa.