Markku Saarinen, 55, toimii pääluottamusmiehenä ISS Palvelut Hämeen-Uudenmaan alueella, jossa työskentelee noin 1 100 työntekijää, pääasiassa kiinteistönhoito- ja siivoustehtävissä. Työelämän asioiden ohella häntä lähellä ovat eläkekysymykset. Hän on Palvelualojen ammattiliiton PAMin työttömyyskassan hallituksen jäsen ja kuuluu Eläke-Tapiolan vakuutettujen neuvottelukuntaan.
Saarinen sanoo suoraan, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vaatimuksella vanhuuseläkeiän alarajan nostosta ei ole tekemistä työurien pidentämisen kanssa.
– Lakisääteisen eläkeiän noston vaikutukset koko eläkejärjestelmään ovat niin minimaalliset, että sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
Kaikki on työn ja taistelun takana.
Negatiivinen merkitys sillä tulisi kuitenkin olemaan.
– Se tarkoittaisi, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä tulisi käytännössä kasvamaan.
Saarinen muistuttaa, että nykyinen 63-68 vuoden sinänsä erittäin joustava eläkeikä on joillakin aloilla aivan liian korkea.
– Noin 20 prosenttia edustamani alan työntekijöistä pystyy jäämään normaalisti eläkkeelle. Kaikki muut jäävät ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työterveyshuolto
teholle
Suurimpana ongelmana Saarinen näkeekin sen, että yhä nuorempi joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle eli keskimäärin 52 vuoden iässä. Siellä suurin ongelma on taas nuorten aikuisten joutuminen mielenterveyssyistä eläkkeelle.
– Tämän ehkäisemiseksi työterveyshuoltoa tulee parantaa. Nykyinen lakisääteinen työterveyshuolto ei tarkoita muuta kuin työhöntulotarkastusta ja joitakin määrävuositarkastuksia. Jos siihen otettaisiin mukaan normaali terveydenhuolto ja varsinkin ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, todellinen eläkeikä kasvaisi jo 0,7 vuodella.
Saarinen naurahtaa puheille, että eläkeikää on pakko nostaa, jotta olisi varaa maksaa eläkettä tuleville sukupolville.
– Tälläkin hetkellä meidän eläkerahastojemme koko on 133 miljardia euroa. Kun lakisääteisesti niiden tuoton on oltava neljän kuukauden ajanjaksolla vähintään 4 prosenttia, niin kertaakaan ei ole vielä tarvinnut rahastoihin turvautua. Kaikki eläkkeet on maksettu tuotoista.
Sen sijaan Saarisen mukaan on tärkeätä minimoida vuoden 2005 eläkeuudistuksessa säädetyn elinaikakertoimen vaikutus, koska se muuten pienentää vuonna 1979 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeitä.
Kuka onkaan
työläisten asialla
Markku Saarinen on politiikassa mukana. Hän toimii Helsingin Vasemmistoliiton varapuheenjohtajana ja on puolueen ehdokas eduskuntavaaleissa. Hän sanoo olevansa ”työläisten asialla”. Eikö tässä kategoriassa ole jo tungosta?
– Meillä on todella työväenpuolueita enemmän koskaan, jopa kokoomus on mainostanut itseään työväenpuolueena. Mutta kun ihan oikeasti katsotaan mitä eduskunnassa ollaan tehty ja kuka siellä on ollut työläisten asioiden takana, niin löytyy korkeintaan kaksi oikeata työväenpuoluetta.
– Viimeisin työväenpuolueeksi itsensä nimittänyt on Timo Soinin perussuomalaiset. He sanovat olevansa työväenpuolue ilman sosialismia. Sanoisin, että kyseessä on puolue ilman aatetta.
Vasemmiston alamäkeä Saarinen ei koe kovinkaan outona, koska taloudellisesti huonona aikana ihmiset kaipaavat messiasta, joka panee kerralla asiat kuntoon.
– Me emme tee näin, vaan kerromme kaiken olevan työn ja taistelun takana. Mitkään työläisten saavuttamat edut, kuten lapsilisät, sosiaaliturva ja eläkkeet, eivät ole tulleet ilmaiseksi, sanoo Markku Saarinen.