Euroopan vasemmistopuoleen naisverkosto, El Fem, perustettiin vuonna 2004 ja se kokoontui viimeksi 18.–20.2. Kreikan pääkaupungissa Ateenassa. Tapaamisessa vaihdettiin kokemuksia ajankohtaisesta poliittisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta EU:n eri jäsenvaltioissa. Kokouksessa myös jatkettiin Euroopan vasemmistopuolueen puoluekokouksessa viime joulukuussa Pariisissa aloitettuja keskusteluja verkoston rakenteesta ja työstettiin loppuun Pariisissa käsitelty julkilausuma.
Sekä Pariisissa että Ateenassa kuullut maakohtaiset viestit ovat surullista kuultavaa. Teemat tapaamisissa ovat lopulta samat: naisten matalat palkat ja palkkaerot, pätkätöiden kasaantuminen naisille vanhemmuuden sanktiona, hoivan luonnollistaminen naisvelvollisuudeksi ja sen aiheuttama hoiva- tai tuloköyhyys, väkivalta, kiihtynyt ihmiskauppa, julkisen sektorin alasajo sekä naistyön kriisi.
Vaikka EU on tuottanut runsaasti tasa-arvodirektiivejä, niitä ei juurikaan noudateta. Bisnes menee kaiken yläpuolelle, työnantajat vievät ja naisalat vikisevät.
Homot, feministit, muslimit ja siirtolaiset kelpaavat vihan kohteiksi, vaikka laman taustalla on pankkien ja sijoittajien ahneus.
Myös tuoreimpien itäeurooppalaisten jäsenmaiden naiset ovat kokeneet karvaasti, miten EU-jäsenyys on johtanut ojasta allikkoon: sosiaaliturvan yksityistäminen, pakkotyöt ja hoivatyön palauttaminen koteihin eli naisille, yrityksiä ja monikansallisia ketjuja suosiva verotus ja sosiaalinen dumppaus ovat entisestään heikentäneet yhdenvertaisuutta. Se on myös johtanut naispakoon korkeamman elintason EU-maihin ja sen myötä paikallisten työntekijöiden pulaan.
Jos kommunismi oli paha paikka ikuisissa jonoissa aikansa viettäville naisille, kapitalismi on osoittautunut vielä tuhoisammaksi. EU, korporaatiovalta ja kansanvallan kavennustalkoot ovat heikentäneet kansalaisten, varsinkin naisten ja maahanmuuttajien asemaa kouriintuntuvalla tavalla. Tervehdyksensä El Femin kokoukselle toi myös Synaspismoksen puheenjohtaja Alexis Tsipras, joka tiivisti naisten aseman takapakin huomauttamalla, ettei naisia ole kohdeltu näin kaltoin miesmuistiin.
Työelämän oikeuksien polkeminen ja sosiaalinen dumppaus tuottaa myös vihaisia nuoria miehiä, jotka kanavoivat raivoaan vielä heikompiin, maahanmuuttajiin. Monien jäsenpuolueiden edustajien viesti olikin, että 1930-luku tekee paluuta niin vale-työväenpuolueina kuin vihan lietsontana ihmisten kärsiessä taloudellisesta ahdingosta. Oikeistovoimat ovat onnistuneet luomaan samanlaiset tyytymättömyyden purkamisen kanavat. Homot, feministit, muslimit ja siirtolaiset kelpaavat vihan kohteiksi, vaikka laman ja köyhyyden taustalla on pankkien ja sijoittajien ahneus.
Hyvinvointivaltion alasajo uhkaa koko yhteiskunnan tasapainoa, mutta heikentää erityisesti naisten asemaa ajamalla naisia pakkoyrittäjiksi, alihankkijoiksi tai puskurityövoimaksi. Kansanvalta sekä ympäristö-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja työelämän lait alistetaan suuryritysten ehdoilla edistettävälle kilpailukyvylle, tuottavuudelle ja talouskasvulle.
Tämä kehitys nakertaa kaikkia niitä perusarvoja ja -oikeuksia, joiden eteen vasemmisto ja feministiliikkeet ovat taistelleet satojen vuosien ajan.
Etenkin Kreikan tilannetta on syytä arvioida. Syntipukkia Kreikan pankkikriisille on etsitty ahkerasti kansasta ja etenkin julkisesta sektorista. Suomessakin kovaan ääneen ihmeteltiin esimerkiksi kreikkalaisten virkamiesten tyttärien oikeutta isiensä eläkkeisiin. Kyse oli kuitenkin tarkoitushakuisesta sumutuksesta, sillä eläke-etu koski vain armeijan palveluksessa olleiden miesten naimattomia, yli 45-vuotiaita ja työttömiä tyttäriä.
Todellinen syy kriisiin onkin esimerkiksi saksalaisten pankkien harjoittamassa lainojen pakkosyötössä kiskurihintaisilla koroilla, mikä ajoi kreikkalaiset velkakierteeseen. Lääkkeeksi kriisiin on Kreikassa tuettu esimerkiksi laivateollisuutta mittavilla verohelpotuksilla samalla kun hyvinvointivaltiota on rapautettu entisestään. Todellisten roistojen, kuten suursijoittajien, kukkarolla ei kukaan ole ehdottanut käytävän.
Kaikkialla EU:n jäsenmaissa nähdään, etteivät veronalennukset rikkaille, yritystuet ja alhainen yritysverotus ole luonut työpaikkoja, vaan sen sijaan ne ovat johtaneet ennen näkemättömään vastakkainasetteluun luokkien välillä, köyhyyden naisistumiseen ja vallan miehistymiseen entisestään rahanvallan sekä yhtiövallan vähentäessä poliittisen vallan merkitystä.
Tuloerot ovat räjähtäneet ja työttömyys on johtanut epätoivoisiin toimeentulostrategioihin. Siinä missä nuoret miehet esimerkiksi Italiassa hankkivat tulonsa sotateollisuudesta, köyhiä naisia ympäri Eurooppaa päätyy prostituutioon ja ihmiskaupan uhreiksi.
Euroopassa, jossa oikeisto korostaa jokaisen olevan oman onnensa seppä, toisten työn riistolla vaurastuvia palkitaan ”ahkeruudesta, yrittäjyydestä, riskinotosta ja innovatiivisuudesta” silloinkin, kun vaurastuminen on seurausta verovarojen käytöstä oman toiminnan alullepanoon ja tuottavan toiminnan siirtämisestä halvan työvoiman maihin.
El Femin tapaamisessa sovittiin verkoston järjestäytymisestä ja suunniteltiin tulevaa toimintaa. Tapaamisessa päätettiin ottaa aktiivinen rooli Euroopan vasemmistopuolueen kesäyliopistossa sekä järjestää konferensseja hyvinvointivaltion kehittämisestä ja nykyisen talousmallin feministisistä vaihtoehdoista.
Tapaamisessa kuultiin myös kunkin maan kansallista toimintaa. Esimerkiksi Wienissä odotetaan 10 000 naisen marssivan epäreilua työllisyyspolitiikkaa vastaan. Myös Tanskassa on luvassa protestiliikehdintää. Monessa maassa naiset ovat ehkä liian hitaita reagoimaan, vaikka epäkohdat tiedostetaan kristallinkirkkaasti. Esimerkiksi Pohjoismaiden naisliike on lähes olematon. Toivoa kuitenkin edelleen on, sillä patriarkaalinen kapitalismi sahaa jatkuvasti omaa oksaansa.
Tulossa on myös solidaarisuustyötä Tunisian ja laajemmin arabimaailman mellakoiden takia. Naisten oikeudet tulee varmistaa tilanteessa, jossa kansanvallan paluulla on ainakin joitain mahdollisuuksia. Arabimaailman protestit ovat osoitus siitä, mitä seuraa, kun ruoasta, energiasta, vedestä ja muista elämän perusehdoista tehdään markkinoiden kauppatavaraa. Sitäkö haluamme: mellakoita, sotia, luokkataistelua, historian paluuta? Kansa on herännyt arabimaissa entä Pohjolassa?
Kailo on El Femin naisverkoston varajäsen, pitkän linjan nais- ja rauhanaktivisti, Kiimingin kunnanvaltuutettu ja Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas. Ruuth on El Femin naisverkoston jäsen ja Vasemmistonaisten puheenjohtaja.