Alkuviikosta julkistettu tuore maahanmuuttopoliittinen kirja ”Suomi Remix” muistuttaa, että maahanmuutto on erottamaton osa talouden globalisaatiota. Niin kauan kun maailmanjärjestys on nykyinen, maahanmuutto tulee olemaan erottamaton osa yhteiskuntaa.
Yliopistotutkija Tuomas Martikaisen kirjassa huomautetaan, että mikäli suomalaiset voivat ja katsovat oikeudekseen muuttaa ulkomaille ja ainakin käydä siellä, on sillä inhimillisiä seurauksia.
– Jos Wärtsilä rakentaa dieselvoimalaitoksia Brasiliassa, hetken päästä Suomessa on brasilialaisia puolisoja. Kun puolalaisia tulee Eurajoelle rakentamaan ydinvoimalaa, syntyy jossain vaiheessa suomalais-puolalaisia perheitä, Martikainen kirjoittaa.
Hän kiteyttää ilmiön sveitsiläiseen sanontaan: ”Halusimme työvoimaa, saimme ihmisiä”.
– Samaan tapaan voisi todeta: ”Lähdin turistiksi, löysin puolison”.
Martikaisen mukaan ihmisten globaali liikkuvuus näyttää lisääntyvän vääjäämättömästi. Hän ei kuitenkaan väitä, että maahanmuutto olisi ongelmatonta ja auvoisaa.
Kahden ääripään välissä
Kirjassa esitetään kritiikkiä sekä maahanmuuttoa ihannoivia että maahanmuuttoa demonisoivia näkökulmia kohtaan. Martikaisen mukaan ylioptimismiin ovat sortuneet etenkin vihreiden ja kokoomuksen ajatushautomot Demos Helsinki ja e2. Ylipessimismiä suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa edustaa vastaavasti perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
Totuus on jossain näiden kahden ääripään näkemyksen välissä. Molempia näkökulmia voidaan Martikaisen mukaan tarkastella pärjääjien, palvelijoiden ja pudokkaiden näkökulmasta.
– Globaalitalouden voittajille, pärjääjille, muuttoliike näyttäytyy mahdollisuuksien sampona. Muutto mahdollistaa suuret säästöt työvoimakustannuksissa lyhyellä aikavälillä. Lisäksi pärjääjien oma elämäntapa on globaali, eivätkä rajat ole este kuin poikkeustapauksissa.
Näitä voittajia ovat siten rikkaan pohjoisen elinkeinoelämä, heidän edustajansa ja ylempi toimihenkilöporras.
Myös köyhistä maista rikkaaseen pohjoiseen muuttaville ”palvelijoille” globalisaatio on Martikaisen mukaan avannut uusia, kansainvälisiä mahdollisuuksia erityisesti korkeamman tulotason maissa. Hekin ovat globalisaation voittajia. Heitä ovat muun muassa maahanmuuttajayrittäjät.
Sen sijaan globalisaation pudokkaille muutos on ristiriitaisin. Lupaus paremmasta huomisesta on riistetty, ja kilpailu murusista on jatkuvasti haastavampaa.
Näitä pudokkaita löytyy sekä maahanmuuttajista että valtaväestöstä.
Toiset ovat turvapaikanhakijan statuksella maahan pyrkineitä heikosti koulutettuja kolmannen maailman asukkeja, toiset työttömiä ja heikosti koulutettuja suomalaisia.
Tuomas Martikainen: Suomi Remix. Like Kustannus: Helsinki 2011.