Poikkeuksellisen kylmät lämpötilat Arktisen alueen otsonikerroksessa yhdessä korkeiden ilmakehän otsonia tuhoavien aineiden pitoisuuksien kanssa ovat johtamassa ennätykselliseen otsonikatoon pohjoisilla alueilla.
Tähän on päädytty EU:n rahoittamassa tutkimusprojektissa, jossa hyödynnetään otsonikerrokseen eri puolilta pohjoiskalottia päivittäin lähetettyjä otsoniluotaimia. Niitä lähetetään yli 30 mittausasemalta Euroopasta, Venäjältä, Pohjois-Amerikasta ja Grönlannista.
Projektia koordinoi saksalainen Alfred Wegener Instituutti (AWI). Suomesta tutkimukseen osallistuu Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Sodankylässä.
Otsonikatoprosessi alkaa kun CFC-aineiden, eli kloorifluorihiilivetyjen, hajoamistuotteet muuttuvat otsonia tuhoavaan muotoon napaseutujen yläilmakehän kylmyydessä. Kylmentyvä otsonikerros aiheuttaa voimistuvaa otsonikatoa niin kauan kuin CFC-aineiden pitoisuudet pysyvät korkeina.
UV-arvot kohoavat keväällä
Projektin johtaja Markus Rexin mukaan mittaukset osoittavat, että nyt noin puolet noin 20 kilometrin korkeudessa sijaitsevan otsonikerroksen otsonista pohjoisella napa-alueella on tuhoutunut alkukevään aikana. Tuho näyttäisi jatkuvan lähitulevaisuudessa.
Näin suuri arktisella otsonituholla voi olla vaikutuksia laajalti myös napa-alueen ulkopuolella myöhemmin keväällä ja kesällä, kun ilmavirtaukset kuljettavat otsoniköyhää ilmaa etelämmäs.
Koska otsonikerros on tärkein UV-säteilyn vaimentaja pilvisyyden ohella, otsonivaje voi kohottaa selkeän sään UV-säteilyarvoja pitkälle kesään.
Suomessa Ilmatieteen laitos seuraa jatkuvasti UV-säteilyn tasoa ja tiedottaa päivittäisistä UV-indekseistä säätiedotuksien yhteydessä tarvittaessa.
Lisää UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily
uutiskirje 
