Suurin osa kansalaisista ei hyväksy kokoomuksen ja keskustan työelämälinjauksia. Tämä koskee enemmistöä myös näiden puolueiden omista kannattajista. Vasemmistoliitto, SDP ja perussuomalaiset ovat selkeämmin samaa mieltä kansan enemmistön kanssa.
SAK:n TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä 86 % vastaajista katsoo, että verotuksen tulisi määräytyä nykyistä enemmän veronmaksukyvyn mukaan.
Selvä enemmistö on sitä mieltä, että pätkä, osa-aika ja keikkatyöntekijöiden asema on työmarkkinoilla on saatava samalle tasolle kuin vakituisten työntekijöiden. Näin ilmoitti 87 % vastaajista.
72 % suomalaisista haluaa, että ensi vaalikaudella keskitytään työurien pidentämiseen työelämää parantamalla ja lopetetaan keskustelu eläkeiän alarajan nostamiseksi. Merkittävä osa Vasemmistoliiton kannattajista ei halunnut pidentää työuria missään muodossa.
Tutkimuksen mukaan Vasemmistoliiton, SDP:n ja perussuomalaisten kannattajien käsitykset vastaavat parhaiten SAK:n esittämiä työelämänäkemyksiä. Ainoastaan kun kyse tulee ns. työhönhaluttomuudesta perussuomalaiset kannattavat kovia arvoja. Tämä näkyy siinä, että perussuomalaisten kannattajat ymmärtävät työttömyysturvan heikennyksiä, koska heidän mukaansa korkea työttömyysturva aiheuttaa työhaluttomuutta.Tutkimusaineisto koottiin 8.-18. helmikuuta ja siihen vastasi 1000 suomalaista.
Vasemmiston verolinjaa ei tutkittu
SAK on arvioinut neljän mielipidemittausten mukaan suurimman puolueen verolinjausten vaikutuksia palkansaajien ostovoimaan ja tulonjakoon. Eniten tuloerot kasvaisivat, jos kokoomuksen ja keskustan verolinjaukset toteutuisivat.
Vasemmistoliiton ja muiden puolueiden verolinjoja ei tutkittu, koska SAK:n ekonomisti Olli Kosken (sd.) mukaan siihen ei ollut resursseja.
SAK:n laskelmien mukaan kolmen suurimman puolueen verolinjaukset kaventaisivat SAK:laisen palkansaajan ostovoimaa. SDP:n veropaketti alentaisi SAK:laisen ostovoimaa vuodessa noin 100 eurolla ja Kokoomuksen noin 150 eurolla. Keskustan ehdotus leikkaisi palkansaajalta selvästi eniten, noin 200 euroa. Perussuomalaisten ehdotukset johtaisivat SAK:laisen palkansaajan ostovoiman hienoiseen kasvuun, noin 30 eurolla vuodessa. Kokoomuksen esitys on hyvätuloisia suosivin.
Olli Kosken mukaan kuitenkin perussuomalaisten ilmoittavat energiaveron korotuksien peruminen ja työnantajan Kela-maksun palauttaminen ovat täysin epärealistisia tavoitteita, joten perussuomalaisten todellinen verolinja on edelleen arvoitus.