Muukkonen laskee, että Vasemmistosta ja vihreistä löytyy jo 21 valtuutettua. Pienryhmistä on todennäköisesti tulossa myös kannatusta.
Muukkosen mukaan toiseksi suurimman valtuustoryhmän demarien kanta on vielä auki. Demarien tuloa samaan rintamaan enteilee kuitenkin se, että Sdp:n kunnallisjärjestön hallituksen jäsen Marko Heinonen arvosteli Turun Sanomien yleisönosastokirjoituksessaan Turku Energian ja Fortumin energiantuotannon yhteen sulattamista. Muukkosen mukaan Heinonen tuskin on yksin asialla, vaan hänellä on puolueessa takanaan laajempikin tuki.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Sauli Saarinen pitää myös selvänä, että asia saadaan valtuuston eteen.
– Ryhmä on käsitykseni mukaan asiasta yksimielinen, Saarinen arvioi.
Saarinen ja Muukkonen vaativat, että energiaratkaisusta tulee tehdä riittävät selvitykset.
– Asia on perin juurin selvitettävä. Valtuusto voi tämän jälkeen antaa Turku Energialle konserniohjeita, Saarinen linjaa.
Nyt ollaan Saarisen mukaan menossa suinpäin yhteiseen energiayhtiöön Fortumin kanssa. Yhteistyöstä pitää tehdä teknis- taloudellinen selvitys.
Saarinen myöntää, että Turku Energia voi päättää fuusiosta itsenäisesti, mutta vähintäänkin korrektia olisi kuulla yhtiön omistajan, kaupungin kanta.
Riskinä hiilen polton jatkuminen
Turku Energian ja Fortumin pienessä piirissä leipoman kakun mukaan Fortum omistaisi Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotannosta 50,5 prosenttia, Turun kaupungin omistama Turku Energia 38,5 ja loput Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit.
Turun Energialaitoksen entinen johtaja Matti Tirkkonen ja Turun ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen ovat arvostelleet yleisönosastokirjoituksissaan ratkaisua, jolla mahdollistetaan kaukolämmön ja sähkön tuotanto edelleenkin hiilellä Naantaliin voimalassa.
Naantalin hiilivoimala alkaa olla tiensä päässä. EU-direktiivi lopettaa nykyisenlaisen energiantuotannon vuonna 2016, jollei ilmastopäästöjä päivitetä. Voimalan kahden yksikön saattaminen ympäristökelpoisiksi maksaisi noin 80 miljoona euroa. Vaihtoehtoina on nykyisen voimalan toiminnan jatkaminen ympäristöinvestointien jälkeen tai kokonaan uuden voimalan rakentaminen.
Investoinnit näkyisivät joka tapauksessa kaukolämmön hinnassa. Lähes 90 prosenttia Turun kaupunkiseudun asunnoista lämpiää kaukolämmöllä, josta hieman alle 70 prosenttia tuotetaan hiilellä tai öljyllä.
Sauli Saarinen kysyy, onko hiilen polttaminen sopusoinnussa Varsinais-Suomen liiton päätöksen kanssa saada maakunta hiilineutraaliksi.
Hajautettu malli parempi
– Turku Energia tekee hyvää työtä, Mirka Muukkonen sanoo viitaten Kakolan jätevedenpuhdistamon lämpöpumppuun ja Orikedon biovoimalaan. Jätteenpolttolaitos ja pienemmät voimalat mukaan lukien kaupunkiseudun pienet voimalat tuottavat alueen kaukolämmön 2 100 gigawatin kulutuksesta jo 600 gigawattia hiilivapaasti.
Orikedon ja Kakolan laitosten laajennuksilla hiilineutraalilla tuotannolla voitaisiin kattaa puolet kaukolämmön tarpeesta jo lyhyelläkin aikavälillä. Lämmön tuotannon valinnalla päätetään ratkaisevasti seutukunnan ilmastopolitiikasta.
Fortumin kaltainen suuryhtiö on tuskin kiinnostunut ”näpertelemään pikku ratkaisuilla” eikä sitä liioin kiinnosta kaukolämmön edullisuus kuluttajalle.