Osatyökykyisten työllistäminen ontuu

Sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Lehto vaatii osatyökykyisten työllistämisohjelmiin täysremonttia.

– Osatyökykyisten työllistymisen suurimmat esteet ovat luottamuksen puute ja ennakkoluulot, Lehto sanoo.

Lisäksi sekä työntekijöiden että työnantajien kannustimia tulisi kehittää. Keinot olisi sovittava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Osatyökykyiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan työmarkkinoille olisi tarjolla hyvin erilaista osaamista ja kokemusta. Arvioiden mukaan noin 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi tehdä osa- tai kokoaikaista työtä. Lehto pitää mahdollisena, että luku kasvaa, jos suhtautuminen osatyökykyisiin muuttuisi.

– Kysymys on arvovalinnasta, Lehto sanoo.

Lehdon mielestä on pohdittava, kuinka tärkeäksi tavoitteeksi osatyökykyisten työllistyminen koetaan ja miten paljon siihen ollaan valmiita panostamaan.

Saavutukset olemattomia

Markku Lehto julkaisi helmikuun alussa raportin, jossa hän selvitti sosiaali- ja terveysministeriölle keinoja osatyökykyisten työllistämiseksi.

Keskeinen havainto oli, että aikaisemmat pyrkimykset heidän työllistämisekseen ovat jääneet puolitiehen.

– Vuosien mittaan käynnistetyt toimet osatyökykyisten työllistämisedellytysten parantamiseksi eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Ei ole tehty selvää valintaa, halutaanko osatyökykyiset pois työmarkkinoilta vai etsiä kestäviä tapoja heidän työllistämisekseen, Lehto huomauttaa.

Lehdon raportissa todetaan, että käytännön toimet ovat olleet irrallisia, prosessit katkeilevia, yhteys työelämään puutteellista, vastuusuhteet epäselviä ja toimeentulossa piilee kannustinloukkuja.

– Muutoksen tulisi lähteä kokonaisuuden uudelleenarvioinnista, ei yksittäisistä toimenpiteistä.

Painoarvo punnittava

Lehdon mielestä ”keskeisten toimijoiden” pitäisi ensitilassa arvioida, minkä painoarvon ne antavat osatyökykyisten työllistämiselle.

– Jos osatyökykyisten työllistäminen arvioidaan tärkeäksi, on käynnistettävä usean vuoden kestävä kattava toimintaohjelma, joka vakiinnuttaa osatyökykyisille luontevan aseman työmarkkinoilla.

– Tavoitteena on, että osatyökykyiset eivät ole ”vaikeasti työllistettäviä”, vaan tarjoavat uusia mahdollisuuksia erilaistuvilla työmarkkinoilla.

Viisi keinoa

Lehdon ehdottama toimintaohjelma pitää sisällään viisi aihekokonaisuutta.

Ykköseksi tulisi nostaa tiedotus, koulutus ja tutkimus. Näiden tavoitteena olisi ennakkoluulojen ja tietämättömyyden poisto.

Toisena Lehto mainitsee hyvien käytäntöjen edistämisen. Se sisältäisi myös työnantajille suunnattavien kannusteiden kehittämisen.

Kolmas aihekokonaisuus liittyisi työntekijöiden omaehtoiseen työllistymiseen. Sen tavoitteena on rohkaista jokaista valitsemaan omaan elämäntilanteeseen sopiva työllistymispolku sekä tarjota tukea tarvittaessa työpaikalle asti.

Neljänneksi keinoksi Lehto nostaa työhön liittyvät ”ohjausprosessit”. Ne on saatava kuntoon siten, että muun muassa osatyökykyisten erilaisuus huomioidaan. Lehto huomauttaa, että osatyökykyiset ovat hyvin moninainen ryhmä.

Lainsäädäntöön järkeä

Viidenneksi Lehto mainitsee lainsäädännön.

– Osatyökykyisten työllistymiseen liittyvää lainsäädäntöä on arvioitava kokonaisuutena ja korostettava työhön suuntautumista.

Mikäli ”keskeiset toimijat” tulevat johtopäätökseen, ettei osatyökykyisten työllistäminen ole tarkoituksenmukaista, ei ehdotettua ohjelmaa pidä käynnistää.

Siinäkin tapauksessa pitäisi Lehdon mielestä korjata suurimmat osatyökykyisten työllistämiseen liittyvät epäkohdat.