Viimeinen sana
Mitä nuoret tänään, sitä kansa huomenna. Niin on aina ollut ja niin tulee aina olemaan – vai tuleeko sittenkään?
Poliittisista nuorisojärjestöistä on myös sanottu, että ne ovat puolueensa omatunto ja toisaalta räksyttävä vahtikoira.
Jos nuoret todella ovat isäntäpuolueensa omatunto, niin kokoomuksessa sekin lienee viimeistään nyt ulkoistettu.
Miltei säännönmukaisesti nuorten järjestöt ovat liikkeellä räväkämmin esityksin ja ottein kuin emopuolueensa. Se on kuin luonnonlaki. Muutoin maailma jämähtäisi paikalleen ja sitähän meistä ei kai kukaan halua?
Kaikkien puolueiden nuorisojärjestöt satsaavat huhtivaaleihin ja niillä on myös edustava ehdokasjoukko yrittämässä läpimurtoa.
Vasemmistonuoret survaisevat oman vaalikampanjansa liikkeelle tänään perjantaina muun muassa kyseenalaistamalla kaupallisuuden ylivaltaa kiertämällä pitkin Helsinkiä vaalityöltä kielletyissä paikoissa.
Nuorisojärjestöistä kokoomuksen nuoret ehtivät naulata omat teesinsä Toivo-talonsa ovenpieleen jo maanantaina.
Kun kokoomusnuorten vaatimuslistaa lukee läpi, niin alkaa paleltaa tai välillä tulee suorastaan kylmä. Aika monella kansalaisella on kalseat oltavat, jos näiden nuorten Toivojen Suomi joskus toteutuu sellaisena kuin teeseissä sanotaan.
Onneksi niin vaaleilla kuin erilaisella kansalaistoiminnalla voidaan vaikuttaa siihen, ettei kokoomusnuorten ”onnela” sellaisenaan toteudu. Rehellisyyden nimissä on toki todettava, että vajaan 160 vaatimuksen joukossa on monia ihan toteuttamiskelpoisiakin esityksiä.
Tietyt peruslinjaukset kuitenkin kertovat, millaiseen ihanne-Suomeen kokoomustoivot tähtäävät.
Jos nuoret todella ovat isäntäpuolueensa omatunto, niin kokoomuksessa sekin lienee viimeistään nyt ulkoistettu rintataskuun ja stailattu paksuksi raha- ja korttilompsaksi.
Kokoomusnuoret tarjoilevat yhteiskunnan alasajopakettiaan ”tulevaisuusohjelmana”, jonka sisällön voi tiivistää yhteen lauseeseen: ”Kaikilla julkisen sektorin osa-alueilla aloitetaan 20–40 prosentin leikkaus- ja säästötoimenpiteet Ison-Britannian tapaan”. Siis kaikilla julkisen sektorin osa-alueilla!
Tähän säästölinjaan sopii kuin korva päähän kokoomusnuoren tahto, että Suomessa siirrytään tasaveroon ja kaikkia ansio- ja pääomatuloja verotetaan samalla, ”riittävän alhaisella veroprosentilla” ja myös yhteisöverotusta kevennetään tuntuvasti. Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuksista pitää luopua eikä niitä saa korottaa, ”ennen kuin julkinen talous on jälleen kestävällä pohjalla”.
Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa todella tiukkaa piiskalinjaa, joka toteutuu vielä ankarampana kuin tähän asti käytössä ollut köyhien kyykyttäminen.
Nuoret toivot eivät toki liene ihan itse koko keinopatteristoaan keksineet. Paljon on muualta lainattua. Ohjelman oppi-isät löytynevät niin Elinkeinoelämän keskusliitosta, Elinkeinoelämän valtuuskunnasta EVA:sta ja Suomen Yrittäjistäkin.
Hyvin ovat ohjelman laatijat omaksuneet opastajiensa tekstit, sillä varsinkin työmarkkinateksteissä on tuttu kaiku: työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistettava, lakkosakkoja korotettava tuntuvasti ja duunareille määrättävä laittomista lakoista sanktioita ja vahingonkorvausvelvollisuus. Samaa sarjaa on vaatimus, että ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta pitää luopua.
Kansakunnan etujoukko vaatii kouluihin tasokursseja, jossa oppilaat jaettaisiin kylmästi hitaasti, keskitasoisesti ja nopeasti oppiviin.
Kansainvälistyneet Kansallisen kokoomuksen nuoret haluavat siirtää myös ulkopoliittisen toimivaltamme kokonaan unionitasolle ja Suomen pitää tietysti hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä jo seuraavalla vaalikaudella.
On sinänsä hyvä asia, että kokoomusnuoret sanovat suoraan sen, minkä emopuolue haluaa kääräistä mainostoimiston korulauseilla koristettuun lahjapakettiin.