Viimeinen sana
Vuoden viimeisenä päivänä on tapana vetää mennyttä yhteen ja luodata tulevaa, ja joku tekee ehkä lupauksiakin. Alkavana vuonna ainakin jotkut lupauksista lienevät katteettomia, kuten vaalivuonna tapana on.
Päättyneestä vuodesta jäivät ennen muuta mieleen ilmastonmuutos ja ilmaston muutos. Alkavana vuonna keskeisessä roolissa lienevät näiden lisäksi politiikan muutos ja muutoksen politiikka.
Eduskuntavaalien ehdokkaiden lisäksi lupauksia muun muassa paremmista palveluista tekee – jo totuttuun tapaansa – ainakin VR. Se tietää mitä lupaa, kun entisetkin lupaukset ovat toteuttamatta.
Alkavana vuonna keskeisessä roolissa lienevät politiikan muutos ja muutoksen politiikka.
Iloksemme ja joidenkin ainaisten valittajien mielestä vitsauksena tulleen lumisen talven sanotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Paha on mennä väittämään vastaan, kun ei voi tietää vaihtoehtoa.
Ilmaston muutos oli menneenä vuotena joka tapauksessa ennen kokematon, saman vuoden aikana saavutettiin lämpö- ja pakkasennätys, ennätysmäärä lunta ja salaman iskuja, myrskyjä, rakeita, syöksyvirtauksia ja jossakin päin Suomea varmaan heinäsirkkoja ja hämähäkkejäkin.
Edesmennyt appiukko pruukasi silloin joskus yli 20 vuotta sitten päivitellä useammankin kerran päivässä, että ”mihin tää maailma oikein on menossa”. Päättyvänä vuonna päiviteltävää olisi riittänyt vaikka muille jakaa.
Ilmastonmuutoksella on suhteellisen selkeä sisältö, mutta sana on kokenut miltei täydellinen arvon alennuksen.
Ilmastonmuutoksella perustellaan tänä päivänä niin monia – välillä samaan aikaan vastakkaisiakin – asioita, joten sana on alkanut muuttua hokemaksi ilman merkitystä. Joillekin se on pilkka- tai jopa kirosana. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei pidä vähätellä, mutta maailmankaikkeudessa ja omalla pikku pallollamme monet asiat voivat ylipäätään vain sattua sattumaan samaan aikaan.
Varsinkin ilmastoskeptikot haluavat nihiloida koko ilmastonmuutos-sanan ja itse asiassa he ovat siinä aika hyvin onnistuneetkin, koska varmaa tietoa toisiinsa vaikuttavien asioiden syy-seuraus -suhteista ei ole kenelläkään oli sitten tohtoritason tutkija tai itseoppinut maallikkonero.
Vielä en ole kuullut kenenkään perustelevan perussuomalaisten suosion jyrkkää nousua ilmastomuutoksella, mutta ehkä sekin päivä nähdään. Ainakin ajallisesti kaikki loksahtaa kohdalleen. Ilmastonmuutos etenee yhtä vääjäämättömästi kuten persujen kannatuskäyrä nousee.
Asioista tarkemmin perillä olevat pystyvät todistelemaan, ettei Soinin puolueen nousu ainakaan kokonaan johdu ilmastonmuutoksesta, mutta jonkin verran kuitenkin siitä käydystä keskustelusta ja itse ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista.
Soinilaisten suosion kasvua voisi verrata eräänlaiseen politiikan päästökauppaan. Ainakin puolueen puheenjohtaja osaa hyödyntää politiikan taivasosuuksien anekaupan markkinatilanteen, joka ei tietenkään ole syntynyt tyhjästä eikä ole vain sattumalta hänelle suosiollinen.
Myös VR:lle päättyvä vuosi oli ennätyksellinen. VR:n junat nimittäin myöhästelivät 2010 enemmän kuin koskaan. Viime talvena VR teki lupauksen ja vakuutti, että suurin osa myöhästelyistä jää historiaan. Uskokoon ken haluaa.
Itse olen kulkenut yli 30 vuotta miltei päivittäin lähijunalla niin, että yhden suunnan matka kestää aikataulun mukaan 15 minuuttia. Toissa aamuna se kesti noin tunnin. Pitempiäkin aikoja olen loppuvuoden aikana lähijunassa istunut. Laskekaapa huviksenne, millaiset tappiot pääkaupunkilaisten junissa istuttamisesta tulee kansantaloudelle. Päivittäin matkustajia on yhteensä ainakin satatuhatta.
VR:n junahenkilöstö tekee parhaansa, mutta se ei riitä. Tilanteen kuvasti hyvin vähän väliä seisahtuneen junan kuljettaja, joka valisti matkustajia, että ahtaalla ratapihalla ”aatamin aikuinen tietotekniikkamme tökkii jälleen” ja että ”VR:n herrat ovat laskeneet kulkuun tässä tilanteessa enemmän kuin pystytään ajamaan”.
Jotain tarttis tehdä, ja pian.
Onnellista Uutta Vuotta 2011 kaikille tasapuolisesti!