Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreen tutkimuksen mukaan Naton suosio on nyt pohjalukemissa. Enää vain neljännes suomalaista on sitä mielestä, että Suomen tulisi pyrkiä Naton jäseneksi. Liittoutumista vastustaa 69 prosenttia vastanneista.
Tulos on niin yksiselitteisen selvä, että Natosta ei saa tekemälläkään vaaliteemaa kevään eduskuntavaaleihin. Kansa ei yksikertaisesti halua liittoutumista. Sen joutuvat kiihkeimmätkin Nato-intoilijat myöntämään. Venäjä-pelottelukaan ei tutkimuksen mukaan enää tehoa.
Vasemmistoliiton kannattajista Nato-jäsenyyttä vastustaa peräti 94 prosenttia, mutta kaukana eivät ole myös myöskään keskusta (78), vihreät (74) ja SDP (73). Myönteisin Natolle on tuttuun tapaan kokoomus, jonka kannattajista miltei puolet (46) kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä.
Suomalaiset eivät enää suhtaudu niin varauksettoman myönteisesti yleiseen ase-velvollisuuteen kuin ennen.
MTS:n kyselyssä oli toinenkin mielenkiintoinen tulos. Suomalaiset eivät enää suhtaudu niin varauksettoman myönteisesti yleiseen asevelvollisuuteen kuin ennen. Yleisen asevelvollisuuden kannatus on vuodessa tipahtanut miltei kymmenen prosenttiyksikköä ja vastaavasti valikoiva asevelvollisuus on lisännyt suosiotaan miltei yhtä paljon. Vuosi sitten nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää tuki 72 prosenttia, mutta nyt tukijoiden määrä oli tipahtanut 63 prosenttiin. Näin matalalla luku ei ole ollut koskaan sinä kymmenen vuoden aikana, kun tätä on mitattu.
Suhtautuminen asevelvollisuuteen onkin selvästi muuttumassa. Asennemuutokseen lienee osittain vaikuttanut puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen lausunnot armeijan muutostarpeista sekä syyskuinen Risto Siilasvuon työryhmän raportti asevelvollisuuden uudistamisesta.
Kun kansalaiset ovat pikku hiljaa valmiit luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta, niin myös poliitikkojen on tarkkaan analysoitava tilanne. Asevelvollisuusarmeijan ainoa vaihtoehto ei ole Suomelle kalliiksi todettu ammattiarmeija. Julkisuudessa muun muassa Sadankomitea on esittänyt eräänlaista sekamallia eli sellaista kombinaatiota, jossa on yhdistetty ammattisotilaat ja palvelukseen kutsuttava reservi.
Tässä murrosvaiheessa olisi myös hyvä selvittää, miten voitaisiin toteuttaa Siilasmaan ryhmän esittämä neljän kuukauden varusmiespalvelus.
Suomi on ollut itse asiassa peräpään kulkijoita yleisessä asevelvollisuudessa. Suomen lisäksi nimittäin EU-maista vain Kreikalla ja Kyproksella on käytössä laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus.