Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) totesi Suomen olevan digitaalisessa kehityksessä yhä edelläkävijä, vaikka muuta puhutaan. Tässä hän nojasi EU-komission tilastoihin.
– Olemmeko pudonneet kärryltä? Emme ole, Lindén sanoi, kun eduskunta keskusteli Suomen digitaalisesta agendasta hallituksen selonteon pohjalta tiistaina. Hän totesi, että muun muassa Internetin käyttäjinä Suomessa ollaan maailman kärkeä.
– Suomi on yksi edelläkävijöistä, keskustan Janne Seurujärvi säesti, vaikka kertoi saman tien kotiseudultaan Lapista esimerkin, jossa verkkoyhteys ei toimi.
– Netin kautta Utsjoelta ja Hangosta on sama matka verottajalle, kokoomuksen Kalle Jokinen sanoi.
Hänen puoluetoverinsa Jouko Laxell oli toista mieltä. Hänestä kyseessä on joukko erillisiä hankkeita, joita jonkun pitäisi kontrolloida.
Myös Vihreiden Jyrki Kasvi oli eri mieltä kuin ministeri ja arvioi, että suomalaisesta digikehityksestä puuttuu johtajuus poliittiselta puolelta. Hän kaipasi määritteitä esimerkiksi tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksista ja osallistumismahdollisuuksista.
Mistä rahat
Kansanedustaja Erkki Virtanen (vas.) ihmetteli sitä, että selonteko ei kerro, kuka vastaa ja mistä saadaan rahat digi-Suomen kehittämiseen. Hankkeelta puuttuvat niin vetäjä kuin rahoitus.
– Selonteon sanoin me luomme, varmistamme, edistämme ja tuemme. Kun selonteko on sitouttavinaan kaikki, se ei sido ketään. Rakennusprojektiin tarvitaan aina vetäjä, ei rakennus sillä nouse, ettei vastaavaa nimetä, hän sanoi.
– Minua jää kaihertamaan epäilys, että selonteon laatijana on ollut hyvään pyrkivä porukka, jolle ei ole annettu tehtäväksi miettiä rahoituskysymystä.
Virtanen muistutti, että valtion rahan käyttöä hallitsee menokehys, jonka uhataan lähivuosina olevan nykyistäkin tiukempi.
Virtasta häiritsi myös se, että selonteosta on unohtunut sosiaalinen kestävä kehitys.
– Mikä on köyhän agenda? Siitä ei ole mitään mainintaa selonteossa. Sadat tuhannet Suomessa ovat köyhiä ja 900 000 ihmistä elää köyhyysuhan alla. Näille ihmisille köyhyys on arkipäivää, mutta miten luoda sellainen asenneilmapiiri, joka pitää tätä tilannetta sietämättömänä, kestämättömänä.
Lindén innostui mobiilivarmenteesta
Tiistaina julkistettu mobiilivarmenne sai ministerin ylistyssanoihin useampaan kertaan.
Lindén totesi olevansa tyytyväinen kilpailun lisääntymiseen tunnistusmarkkinoilla. Hän oli aiemmin päivällä puhumassa samasta asiasta, kun maan suurimmat teleyritykset DNA, Elisa ja Telia Sonera julkistivat päätöksestä tarjota mobiilivarmennetta kuluttajille ja palveluntarjoajille.
Mobiilivarmenne on matkapuhelimessa mukana kulkeva sähköinen tunnistusväline, joka liitetään liitetään sim-korttiin. Sitä voi käyttää sähköisenä tunnisteena pankkitunnisteiden tapaan.
– Sähköinen tunnistaminen otettiin vaalikauden alussa yhdeksi tietoyhteiskuntakehityksen painopisteeksi. Suomella on syksystä 2009 saakka ollut ensimmäisenä maana maailmassa selkeä, vahvaa sähköistä tunnistamista koskeva lainsäädäntö, Lindén hehkutti eduskunnassa.
Hän piti tiistaina julkistettua tunnistetta hyvänä esimerkkinä viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyöstä, jota digitaalisten uudistusten kehittäminen vaatii.