EU:n komissio teki toissa viikolla esityksen rahoitusmarkkinaveron käyttöön ottamisesta. Valtiovarainministerit käsittelevät asiaa tiistaina.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa kiittää komission esitystä hyväksi päänavaukseksi keskustelulle ja vaatii Suomea edistämään aktiivisesti markkinoita vakauttavan ja globaalisti oikeudenmukaisen veron syntymistä.
Komissio perustelee esitystään sillä, että rahoitusmarkkinoilla tapahtuvista osto- ja myyntitapahtumista perittävä pienen pieni vero vakauttaisi ja tehostaisi rahoitusmarkkinoita. Komissio kuitenkin katsoo, että sen olisi oltava maailmanlaajuinen toimiakseen, koska muuten kauppa karkaa muualle.
Edistyksellisin vero Taiwanissa
– Päätavoite tietenkin on globaali vero ja EU:n tulee edistää sitä G20-ryhmän kokouksessa. Mutta käytäntö on osoittanut, että Euroopan laajuinen vero voisi toimia aivan hyvin, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi sanoo.
Erilaisia rahoitusmarkkinaveroja on käytössä jo yli 20 maassa. Esimerkiksi Lontoo on edelleen selvästi suurin finanssikeskus Euroopassa ja toiseksi suurin maailmassa, vaikka siellä on peritty vuosikausia osakekaupasta 0,5 prosentin leimaveroja.
Edistyksellisimpänä Kepa pitää Taiwania, missä porrastettu verotaso mahdollistaa sijoitusten ohjaamisen keinottelusta pitkäkestoisempaan investointiin.
Varovainen Suomi
Muun muassa Saksa, Itävalta ja Ranska ovat valmiita eurooppalaiseen veroon.
– Suomi on toistaiseksi ollut hyvin varovainen kannanotoissaan ja varoitellut ylisääntelyn vaarasta. Huoli on vahvasti ennenaikainen. Komissiokin toteaa, ettei nykyisin ole mahdollista edes tietää rahoitusmarkkinoiden tarkkaa kokoa, Kepan Nahi toteaa.
Kehitysmaat hyötyisivät
Talouskriisien suurimpia kärsijöitä ovat kehitysmaat. Ne hyötyisivät jo välillisesti veron vakauttavasta vaikutuksesta. Verolla voitaisiin nimenomaan puuttua äärimmäisen lyhyellä aikavälillä, jopa sekunnin miljoonasosien sijoitushorisontilla, tehtävään spekulatiiviseen kauppaan.
Kepan mukaan vero tuottaisi Euroopassa jopa 250 miljardia euroa. Suuret tuotot selittyvät rahoitusmarkkinoiden valtavalla koolla. Räjähdysmäisesti kasvaneiden johdannaismarkkinoiden vuoksi Euroopan rahoitusmarkkinat ovat arviolta jopa sata kertaa suuremmat kuin alueen reaalitalous eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo.
– Tuloja voitaisiin käyttää Suomenkin julkisen talouden tervehdyttämiseen. Mutta koska maksu on kansainvälinen, olisi luontevaa käyttää varoja myös globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Tuloilla voitaisiin kokonaan rahoittaa sekä kehitysyhteistyö että ilmastotuki kehitysmaille, Nahi sanoo.
Eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja valtiolliset sijoitusrahastot ovat sijoitusvarallisuudella mitattuna finanssimarkkinoiden suurimpia toimijoita. Niiden sijoitukset suuntautuvat kuitenkin pidemmälle aikavälille, eikä vero vaikuttaisi tuottoihin olennaisesti.