Norjan Nobel-komitea ei tänä vuonna yllättänyt, kun se valitsi rauhapalkinnon saajaksi ennakointien mukaisesti kiinalaisen, vankilaan tuomitun toisinajattelija Liu Xiaobon.
Norjan Nobel-komitean valinta on monella aikaisemmallakin kerralla saanut ristiriitaisen vastaanoton ja aiheuttanut vilkkaan keskustelun niin puolesta kuin vastaan. Se lienee nytkin ollut Nobel-komitean ainakin yksi tarkoitus. Virallinen Kiina reagoi juuri niin ärhäkkäästi kuin varmaan oli ennakoitukin.
Demokratian laajentamista vaatineen, vankilassa istuvan toisinajattelijan palkitseminen nostaa väkisinkin Kiinan ihmisoikeuksien loukkaukset laajaan julkiseen keskusteluun. Ihmisoikeuksien loukkaukset saivat samalla myös kasvot. Yhtä aikaa puhutaan kuitenkin myös monista Liu Xiaobon kohtalontovereista niin Kiinassa kuin muullakin.
Entinen kirjallisuuden professori ja kirjailija Liu Xiaobo, 54, tuomittiin vajaa vuosi sitten yhdeksitoista vuodeksi vankilaan osallistumisestaan sananvapautta ja monipuoluevaaleja vaativan manifestin kirjoittamiseen.
Kiina on nyt maailman toiseksi suurin talous ja sen kaupankäynti eri maiden kanssa kasvaa koko ajan. Kasvavan talousmahdin on kannettava vastuunsa myös omien kansalaistensa ihmisoikeuksista. Kauppakumppanitkaan eivät saa – vain pikavoittojen toivossa – sulkea silmiään maassa tapahtuvilta demokraattisten oikeuksien loukkauksilta.
Jos Liun saama rauhanpalkinto lisää kansainvälistä painetta Kiinaa kohtaan muun muassa niin, että maa ryhtyy vapauttamaan mielipidevankejaan, niin silloin on jo jotakin saavutettu. Ennemmin tai myöhemmin Kiinan on joka tapauksessa itse alettava murtaa eristyksen muuriaan.