Puolueet lähtevät kevään eduskuntavaaleihin säästöbudjeteilla. Vaalirahoista syntynyt kohu ja selvät väärinkäytökset ovat saaneet tukien antajat varovaisiksi. ”Vaaliraha hajoaa sataisiksi maailmalle”, kirjoittaa Talouselämä-lehti (1.10.).
Varsinkin yritykset ja erilaiset etujärjestöt ovat nyt varpaillaan. Puolueilla ja monilla yksittäisillä ehdokkailla onkin keväällä aiempaa vähemmän rahaa käytettävissään vaalikampanjointiinsa.
Erityisen huolissaan ilmapiirin muutoksesta ovat porvaripuolueiden ”kärkiehdokkaat”, joiden vaalibudjetit ovat olleet jopa 100 000 euron molemmin puolin. Rahakato käy kuitenkin läpi koko puoluekentän. Pienillä puolueilla on tietysti suhteessa vähemmän menetettävää.
Jos yritys- ja etujärjestörahaa ei heru, niin puolueet ja ennen muuta ehdokkaat mielivät tietysti päästä kannattajiensa kukkarolle. Puolueissa on selvästi haluja käyttää puoluetuen lisäksi myös valtion viestintätukea suoraan vaaleihin liittyvään toimintaan.
Yritysmaailman tiukentunut vaalien rahoituskäytäntö tasoittaa jonkin verran lähtötilannetta puolueiden kesken. Esimerkiksi Vasemmistoliitolla ei ole ollut rikkaita sponsoriyrityksiä tukijoinaan. Uudessa tilanteessakin suurilla puolueilla on kuitenkin yhä selvä etu takanaan.
Kannattaa myös muistaa, että puolueita ja yksittäisiä ehdokkaita saa vapaasti rahoittaa, jos toimii uudistetun lain mukaan. Vaalirahoitus ei ole rikos.
Kevään vaaleissa tulokseen vaikuttanee viime vaaleja enemmän arkinen ja kova kenttä- ja järjestötyö. Tukiryhmien merkityskin kasvaa entisestään. Varainhankinnassa monet vanhat keinot kirpputoreista ja myyjäisistä alkaen ovat jälleen käytössä.