Työttömyyden ”kova ydin” ei vain sula, vaikka tilastoitujen ilman työtä olevien ihmisten määrä onkin elokuussa kääntynyt lievään laskuun. Pitkäaikaistyöttömyys jatkoi yhä kesän kuukausina kasvuaan. Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömiä oli elokuun lopulla 57 000 eli lähes 16 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Myös nuorisotyöttömyys pysyy sitkeästi huippulukemissa. Liian moni nuori on jo todellisessa syrjäytymisvaarassa työelämästä pysyvästi.
Mitkään merkit eivät viittaa siihen, että syksyn edetessä tilanne jotenkin helpottuisi, pikemminkin on käymässä juuri päinvastoin. Talouden kääntyminen nousuun ei ilahduta pitkään työttöminä olleita. Talouskasvu ei yksinkertaisesti pure nopeasti pitkäaikaistyöttömyyteen ja työttömillä nuorilla on suuria vaikeuksia löytää työtä talouskasvusta huolimatta.
Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi tarvitaankin aktiivisia työllisyystoimia.
Mitä tekee tässä tilanteessa hallitus? Vihreän työministerinsä Anni Sinnemäen johdolla se aikoo leikata työllisyysrahoja 60 miljoonalla eurolla. Leikkauksia puolustava työministeri jopa vaikuttaa olevan tyytyväinen hallituksen linjauksiin.
Rakennemuutos vie edelleenkin vanhoja työpaikkoja, jotkut ammatit ovat katoamassa kokonaan. Tällaisessa tilanteessa kaivattaisiin kipeästi tehokkaita työllistämistoimia ennen muuta valtion taholta. Ilman lisäresursseja pitkään työttömänä olleiden paluu työelämään ei onnistu.
Oikeaa politiikkaa eduskunnalta olisikin nyt lisätä työllisyysmäärärahoja ensi vuoden budjetissa – toisin kuin pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) hallitus esittää.
uutiskirje 
