Eurooppa koettaa selvitä velka- ja talouskriisistä ja samalla EU-maiden pitäisi käynnistää toimet kesällä hyväksytyn Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Osa tavoitteista on vanhoja, joita ei vain aikaisemmin ole saavutettu. Köyhyyden ja puutteen poistaminen törmää valtioiden budjettileikkaussuunnitelmiin.
EU-johtajien kesällä asettamien tavoitteiden mukaan vuonna 2020 kolmen neljästä 20–64 -vuotiaasta pitäisi olla töissä. Samantapainen työllisyystavoite oli jo kymmenen vuotta sitten hyväksytyssä Lissabonin strategiassa.
Viime vuonna Suomessa tämänikäisten työllisyysaste oli runsaat 73 prosenttia. Omista syistämme meillä on tarvetta nostaa edelleen etenkin nuorempien naisten ja yli viisikymppisten miesten työllisyysastetta.
Tavoitteen toteuttaminen liippaa koko EU:ssa eniten naisia, sillä miehillä luku oli jo viime vuonna keskimäärin 76 prosenttia, naisilla 63 prosenttia. Esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa tämänikäisistä naisista vain noin puolet on töissä. Osuuden reipas nostaminen merkitsisi kokonaan uudenlaista elämäntapaa.
Vanhan toistoa tutkimusrahoissa
Tavoite nostaa tutkimus- ja kehitysmenojen osuus kolmeen prosenttiin kansantuotteesta on sekin peruja kymmenen vuoden takaa. Vaikka esimerkiksi Virossa ja Portugalissa osuutta nostettiin merkittävästi, keskiarvo ei nitkahtanut mihinkään.
Suomessa tutkimus- ja kehitysmenojen osuus kansantuotteesta on koko 2000-luvun ollut kolmen prosentin yläpuolella.
Energiapolitiikassa tavoitteet on kopioitu parin vuoden takaisista ilmastopäätöksistä: 20 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja, 20 prosenttia energiasta uusiutuvista lähteistä ja 20 prosenttia lisää energiatehokkuutta.
Tavoitteet on jyvitetty jo aikaisemmin jäsenmaille, ja Suomellakin on niiden toteuttamisessa täysi tekeminen.
Pojat joutuvat koulun penkille
EU haluaa pudottaa opiskelunsa keskeyttäneiden 18–24-vuotiaiden määrän alle kymmeneen prosenttiin ikäluokasta. Suomessa luku on EU:n tilastojen mukaan nyt 9, mutta esimerkiksi Portugalissa yli 40 ja Britanniassakin lähes 20.
EU laskee luvut työvoimatutkimuksesta. Suomen koulutustilastojen mukaan tutkintoon johtavan opiskelun keskeyttää kokonaan noin kuusi prosenttia opiskelijoista. Lisänä ovat koulupudokkaat, joilta jää peruskoulukin kesken.
Koulutustasoa halutaan nostaa niin, että kymmenen vuoden päästä 40 prosentilla 30–40-vuotiaista on vähintään 3. asteen koulutus.
Suomessa mukaan lasketaan ne, joilla on ammatillinen opistoasteen koulutus, ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto. Meillä tämänikäisistä naisista 56 prosentilla on 3. asteen tutkinto, miehistä 37 prosentilla.
Miehillä on koko EU:ssa alempi koulutustaso kuin naisilla. Ainoastaan Kyproksella poikien koulutustaso ylittää tavoitteen. Kauimpana siitä pojat ovat Tšekissä, Romaniassa ja Italiassa.
Koulutusta koskevissa asioissa jäsenmailla on kuitenkin täysi valta määritellä itse tavoitteet ja niiden toimeenpano.
Suomessa tarvitaan työtä ja rahaa
Samalla tavalla jäsenmaat saavat itse asettaa tavoitteet köyhyyden vähentämiseksi. Koko EU:n tavoitteena on saada vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyyden, työttömyyden ja aineellisen puutteen piiristä. Tällä hetkellä tällaisia ihmisiä on EU:n laatimien mittarien mukaan kaikkiaan 120 miljoonaa eli neljäsosa EU-maiden asukkaista.
Suomessa EU:n tilastovirasto Eurostat laskee heitä olevan 911 000. Jos vähentämistavoite jaettaisiin tasan jäsenmaille, meillä lukua pitäisi pystyä pienentämään 150 000 ihmisellä.
Myös köyhyyden merkittävä vähentäminen oli tavoitteena jo Lissabonin strategiassa. Mutta vain Irlannissa se väheni selvästi, muualla lähinnä nousi tai pysyi ennallaan.
Meillä rahan puute on pahin ongelma. Köyhiksi EU-mittareissa luetaan ne, joiden käytettävissä olevat tulot tulonsiirtojen jälkeen alittavat 60 prosenttia mediaanitulosta eli siitä tulosta, jonka tulojen mukaan järjestetyistä kansalaisista keskimmäinen saa, kun kotitalouksien erilainen koko ja kulutus vielä otetaan huomioon. Mittari kertoo pienituloisimpien määrästä kunkin maan sisällä, ei maiden välillä.
Köyhyysrajan alle jäi Suomessa vuonna 2008 väestöstä 13,6 prosenttia eli runsas 700 000 ihmistä. Joukossa on etenkin yksinäisiä eläkkeellä olevia naisia, työttömiä, yksinhuoltajia ja opiskelijoita. Joukko on kasvanut viidessä vuodessa 100 000 ihmisellä.
Yhdistetyllä köyhyys-, työttömyys- ja puutemittarilla Suomi on EU-maiden joukossa seitsemänneksi ”paras” Tanskan ja Slovenian välissä. Mutta köyhyysongelmamme on EU-maiden keskikastia Ranskan ja Belgian välissä.
Pahin rahaongelma on Baltian maissa, Romaniassa, Bulgariassa, Kreikassa ja Espanjassa. Tšekki, Hollanti ja Slovakia taas ovat maita, joissa rahallinen köyhyys on suhteellisesti pienintä.