Eduskuntavaalikeskustelu käy jo kiivaana ja puolueet nokittelevat toisiaan.
Vihreiden Sinnemäen todettua, ettei demareilla ole mitään linjaa verokeskustelussaan Heinäluoma veti herneen nenään ja vaati tilalle keskustelua eläkkeistä. Jo aiemmin demarit ovat päättäneet peesata populistien kelkkaa siirtolaiskeskustelussa ja jättää unelmahötön taakseen.
Vaalit aikanaan näyttävät onko tämä poliittista realismia vai ainoastaan halpaa populismia. Ainakin demarit reagoivat kokoajan ja käyvät jo vaalikamppailua.
Koska olemme ylpeitä vasemmisto- laisuudestamme, meidän on kannettava sitä lippua, jonka demarit ovat hylänneet.
Vaalityötä tekevät myös Perussuomalaiset, jotka haluavat 15 kansanedustajaa ja ministerisalkkuja. He vaikuttavat valitettavasti realisteilta. Miten sitten suhtautua Vasemmiston laskevaan gallupkannatukseen? Emme ole vielä avanneet vaalikeskustelua ja kertoneet, miltä haluamme Suomen näyttävän vaalien jälkeen. Tai mistä asioista me haluamme päättää vaalien jälkeen. Tähän on saatava pikainen muutos, jotta emme jää muista jälkeen. Meidän on myös kerrottava millä ehdoilla haluamme hallitusvastuuta.
Yrittäjyysohjelmamme linkittäminen laajemmin työelämän muutokseen olisi hyvä alku.
Kukaan ei ole vielä esittänyt mitään konkreettisia avauksia punaisen ja vihreän yhteistyön suhteen. Sovittelemattomia ristiriitoja Vasemmiston ja demareiden välillä ovat toistaiseksi muun muassa näkemykset perustulosta ja siirtolaisuudesta.
Vihreiden kohdalla linjaukset perusturvan tasosta sekä veroprogressio aiheuttavat päänvaivaa. Demareiden surkean jaman ja vihreiden vaaleihin asti kestävän hallitustyöskentelyn takia Vasemmistolla olisi nyt kuitenkin tilaa tehdä uusia rohkeita avauksia.
Ainoastaan olemalla aktiivinen, aloitteellinen ja taisteleva puolue voimme haastaa nykyistä valtatasapainoa. Uusia avauksia voisivat olla osuuskuntatoiminnan vahvistaminen, koulutuksen poliittisen luonteen korostaminen, holhouksen ja kontrollin vähentäminen sekä ennen kaikkea uusi, myös prekariaattia kokoava työväenliike.
Vaalien teemoina tulee olemaan muun muassa maahanmuutto, sosiaaliturvan tulevaisuus ja kauaskantoinen energiapolitiikka. Näistä meillä pitää olla edistykselliset 2000-luvun kannat, jotka turvaavat työntekijöiden neuvotteluvoiman, hyvinvoinnin ja ilmaston. Todistaaksemme olevamme tällä hetkellä ainoa oikea työväenpuolue meidän on otettava vahva kanta EK:n palkka-ankkuria vastaan ja kampanjoitava ”minimipalkankorotuslinjan” luomiseksi ammattiyhdistysliikkeen parissa. Arvopuhetta on kuultu joka suunnalta jo tarpeeksi, meidän on korostettava materiaalista etua.
Koska olemme ylpeitä vasemmistolaisuudestamme, meidän on kannettava sitä lippua, jonka demarit ovat hylänneet. Siinä on Vasemmiston mahdollisuus.
Vasemmiston on uskottava uusiin työläisiin, jotka haluavat parempaa ja, että on olemassa uusi mahdollinen vihreä työllistävä teollisuus. On katsottava eteenpäin.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.