Kokoomus piti alkuviikolla eduskuntaryhmänsä kesäkokousta Raumalla. Hallituspuolueiden kansanedustajat kokoontuvat perinteisesti budjettiriihen alla evästämään ministereitään haluamistaan painopisteistä. Tosin nykyään ryhmäkokoukset ovat enemmänkin seremoniallisia kesäloman lopettajaisia, sillä isoja kiistoja hallituspuolueiden välillä ei ole.
Ilmeisesti varsinaisten asioiden puutteesta johtuen kokoomuksen johto nosti kokouksen kärkiteemaksi yllättäen Venäjän. Puheenjohtaja Jyrki Kataisella ja ulkoministeri Alexander Stubbilla oli tarve painottaa, ettei Venäjä ole kokonaisvaltaisesti suurvalta.
Mihin tämä havainto liittyy, jäi täysin avoimeksi. Se oli sukua Stubbin mullistavalle huomiolle, että maailma muuttui peruuttamattomasti 8. elokuuta 2008, koska Venäjän ja Georgian välinen lyhyt sota alkoi 7. elokuuta 2008.
Koko kysymys siitä, onko Venäjä suurvalta vai ei, on joutava. Maailmantaloudessa Venäjä on kokoonsa nähden kääpiö, mutta juuri Suomelle kauppakumppanina se on ja toivottavasti myös pysyy jättiläisenä. Tämän luulisi olevan olennaista Suomen hallituksen ministereille.
Sotilaallisesti Venäjä on suurvalta. On ollut 1990-luvun heikkouden vuosiaan lukuunottamatta ja tulee myös pysymään sellaisena. Suomelle tästä itsestäänselvyydestä ei ole ollut suurempaa haittaa. Mutta ehkä Venäjän vähättely oli kokoomuslainen avaus Nato-keskustelun suuntaan.
Suomea on joskus pidetty erityisenä Venäjä-asiantuntijana Euroopan unionissa. Paino sanoilla on joskus pidetty. Silloin ulkopolitiikan peräsimessä eivät olleet kokoomusklopit.
Tai sitten Katainen ja Stubb yksinkertaisesti tietävät muita paremmin. Kokoomushan on ainoa suomalainen puolue, jolla on viralliset suhteet tämän päivän NKP:hen, Vladimir Putinin tukipuolue Yhtenäiseen Venäjään.