Äänestämättömyydestä voi tulla tapa
Noin 1,3 miljoonaa suomalaista jättää äänestämättä ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Nuorista äänioikeutensa jättää käyttämättä lähes puoli miljoonaa, arvioi Helsingin yliopiston emeritusprofessori Tuomo Martikainen Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2010.
Martikainen otaksuu, että äänestysaktiivisuus pysyy vuoden 2007 eduskuntavaalien tasolla, jolloin äänestysvilkkaus putosi alhaisimpaan lukemaan sitten sodan.
Äänestämättömyydestä on tullut osa varsinkin nuorten aikuisten poliittista ajattelua. Martikaisen mukaan äänestämättömyydestä saattaa tulla tapa, vaikka olosuhteet ja elämäntilanne muuttuvat.
Kaiken kaikkiaan tulevissa vaaleissa on runsaat 360 000 sellaista 18-24-vuotiasta äänioikeutettua, jotka eivät ole kertaakaan äänestäneet eduskuntavaaleissa. Politiikasta irrottautuvat erityisesti nuoret kaupunkilaiset.
Hyvä koulutus on perinteisesti kannustanut äänestämiseen. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa perusasteen koulutuksen saaneista äänesti 63 prosenttia, kun alemman kandidaatintutkinnon suorittaneissa luku oli 88 prosenttia.
Koulutustason ja yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen ei kuitenkaan ole lisännyt äänestysaktiivisuutta. Martikaisen mukaan resurssien paraneminen on kenties vain estänyt sen, ettei äänestysaktiivisuus ole romahtanut ainakaan lisää.
Politiikan jatkuvuus riippuu vanhoista äänestäjistä
Alhaiset äänestysprosentit eivät sinänsä uhkaa edustuksellista demokratiaa, mutta Martikaisen mielestä kansanvallan ei pitäisi olla pelkästään vanhojen äänestäjienkään varassa.
Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa äänestäneiden keski-ikä oli 48,4 vuotta. Seuraavissakin vaaleissa vähiten äänestämättä jättävät 56–70 -vuotiaat.
Juuri vanhojen äänestäjien aktiivisuus ja puolueuskollisuus ovat Martikaisen mukaan pitäneet yllä politiikan jatkuvuutta. Vakaan poliittisen järjestelmän voivat silti seuraavissa vaaleissa haastaa ”äänettömiksi yhtiömiehiksi” arvellut 1,3 miljoonaa äänioikeutettua.
Vaalien voittaja on se puolue, joka saa passiiviset äänestäjät liikkeelle. Tosin moni saattaa yhtä hyvin jättää äänestämättä. Äänestäjistä kilpaileminen kun johtaa Martikaisen mukaan siihen, että Suomessakin puolueista on tulossa vain vaalien voittamiseen tähtääviä markkinointikoneita.