Takavuosikymmeninä oli tapana painottaa Suomen ja Neuvostoliiton syvää ystävyyttä ja suhteiden ongelmatonta luonnetta. Nyt uuden Venäjän aikana jos ei kaikki, niin kuitenkin moni asia on toisin.
Suomen ja Venäjän suhteissa on jo useita vuosia esiintynyt kummallista kitkaa. Puutulleista se alkoi, sitten olivat rekkajonot ja viimeksi Venäjällä on nostettu hälyä Suomessa asuvien venäläislasten oikeuksista. Tuorein kiista koskee suomalaisten elintarvikkeitten vientiä Venäjälle.
Onneksi erimielisyyksistäkin puhutaan nykyään suoraan ja niiden oikeilla nimillä, ja esimerkiksi outo ehdotus kahden välisestä lasten oikeuksia koskevasta sopimuksesta torjuttiin välittömästi Suomen puolelta.
Neuvostoliitto oli suurvalta, Venäjä haluaisi palata sellaiseksi. Neuvostoliiton hajoamista seurasivat sokkikapitalismi, talouden romahdukset ja kaksi raakaa sotaa Tshetsheniassa. 2000-luvulla Venäjällä on kuitenkin mennyt taloudellisesti pääosin hyvin ja tämä näkyy itseluottamuksen lisääntymisenä myös kansainvälisissä suhteissa. Venäjän johto haluaa näyttää puolustavansa venäläisiä missä tahansa he asuvatkin ja yrittää aktiivisesti vaikuttaa maailmanpolitiikan lisäksi myös reunavaltioihinsa.
Tällaiseksi koepalloksi Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro on arvioinut Venäjän lapsiasiainvaltuutetun Pavel Astahovin maanantaisen ehdotuksenkin (HS 22.7.). Venäjä testaa, kuinka paljon se voi käyttää valtaa Suomeen nähden.
Kiistoista huolimatta Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin Suomen-vierailu oli leppoisa ja onnistunut. Medvedev lupasi ratkaista suomalaisen ruoan tuontia koskevan kiistan kahdessa viikossa. Toivoa sopii, mutta lupauksiin ei kannata luottaa liikaa ennen kuin ratkaisu on todella olemassa. Ei Medvedevin edeltäjäkään saanut kaakkoisrajan rekkaruuhkiin tolkkua lupauksistaan huolimatta. Helpotusta alueen asukkaille toi vasta talouden taantuma.
Suomi ja Venäjä ovat ja pysyvät toistensa naapureina. Poliittiset ja kaupalliset suhteet maiden välillä ovat vilkkaat, mikä on molempien etu. Suhteissa voisi mielellään olla ripaus nykyistäkin enemmän ystävyyttä ja yhteistyötä ilman YYA-henkeä. Neulanpistoista puolin ja toisin kumpikaan ei hyödy mitään.