Keskellä heinäkuuta Suomi lomailee. Juuri nyt on yleisin lomasesonki, mutta enää Suomi ei hiljene samalla tavalla tyystin kuin takavuosikymmeninä.
Yksi syy tähän on se, ettei kaikilla palkansaajilla ole enää oikeutta lomaan eikä ainakaan mahdollisuutta pitää sitä. Vanhentunut vuosilomalaki eriarvoistaa palkansaajia, sillä työn teettäminen pätkinä vähentää lomaoikeutta. Alle vuoden työsuhteissa loma on maksimissaankin viikon lyhyempi kuin yli vuoden työsuhteessa. Lisäksi pätkästä toiseen siirryttäessä ansaittukin loma jää helposti pitämättä.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vasta 18 kuukautta kestänyt työsuhde on mahdollistanut täyden 30 arkipäivän pituisen loman vieton.
Kyse ei ole marginaalisesta ongelmasta. SAK:n pätkätyöhankkeen koordinaattorin Anu Suorannan mukaan naisista yli kolmannes työskentelee muussa kuin vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Kyse ei siis enää ole mistään epätyypillisyydestä, vaan pysyvästä elämäntilanteesta.
Suomalaisen työelämän pelisäännöt rakentuvat pitkälti kokoaikaisen ja jopa vuosikymmeniä jatkuvan työsuhteen pohjalle. Nykyisen työelämän muutos vaatii uusia työsuhteen pituudesta riippumattomia ratkaisuja. Yksi sellainen on Suorannan SAK:n Uusi kulma-blogissa tekemä esitys 2,5 päivän vuosilomakertymästä kaikille työntekijöille työsuhteen pituudesta riippumatta.
uutiskirje 
