Raisio-konsernin emoyhtiö Rasio Oyj joutuu maksamaan lähes 100 000 euron korvaukset pääluottamusmiehen laittomasta irtisanomisesta. Turun hovioikeus velvoittaa Raisio Oyj:n maksamaan irtisanomalleen entiselle pääluottamusmiehelle ja irtisanottaessa konsernin hallintoneuvostoon kuuluneelle henkilöstön edustajalle 25 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.
Hovioikeus korotti käräjäoikeuden jo aikaisemmin työnantajan maksettavaksi tuomitsemaa 20 kuukauden palkkaa vastaavaa korvaussummaa. Työsopimuslaissa enimmäiskorvaus olisi erityistä irtisanomissuojaa nauttineelle työntekijälle voinut olla maksimissaan 30 kuukauden palkka.
Työsuhteen laittomasta irtisanomisesta korvaus on 71 006 euroa lisättynä viivästyskorolla. Työnantajan maksettavaksi tuli lisäksi palkan alentamisesta aiheutuneena vahinkona 11 850 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja.
– Työntekijän irtisanomisen kokonaishinta on yhtiölle yli 150 000 euroa, kun huomioidaan työnantajan maksettavaksi tulevat viivästyskorot, palkkiot yhtiön omalle asianajajalle ja osuus työntekijän oikeudenkäyntikuluista, sanoo työntekijää oikeudenkäynnissä edustanut varatuomari, asianajaja Olavi Hölttä.
Työntekijän ajama oikeusjuttu Raisio Oyj:tä vastaan perustui siihen, että tämä katsoi tulleensa syrjityksi aikaisemman pääluottamusmiestoimensa johdosta. Työntekijä siirrettiin pääluottamusmieskauden päätyttyä ensin noin 25 prosenttia pienemmällä palkalla erityyppisiin tehtäviin, mitä hän oli aikaisemmin tehnyt ja noin puolen vuoden kuluttua työntekijä irtisanottiin kokonaan.
Työnantaja perusteli irtisanomista tuotannollis-taloudellisilla syillä ja kiisti työntekijän ammattiyhdistystoiminnan olleen päätöksen taustalla. Hovioikeuden mukaan irtisanominen oli laiton sen vuoksi, että henkilöstön hallintoedustajana työntekijä nautti erityistä irtisanomissuojaa, jota työnantaja rikkoi.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on alusta asti pitänyt työnantajan menettelyä törkeänä ja työntekijän irtisanomista laittomana. SEL on myöntänyt työntekijälle oikeusavun. Mahdollisesta valitusoikeuden hakemisesta korkeimpaan oikeuteen työntekijän puolelta päätetään myöhemmin.