Terveyseroja koskevia tutkimuksia Työttömän terveys Pirkanmaalla -seminaarissa esitellyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Eila Linnanmäki puhui jo terveyskuilusta, niin kaukana väestöryhmät ovat toisistaan.
Tilastot paljastavat esimerkiksi sen, että kahden vuoden työttömyyden jälkeen miesten kuolleisuus lisääntyy dramaattisesti. Hengityselinsairauksiin, alkoholiin, itsemurhiin ja tapaturmiin kuolevien osuus kasvaa parissa vuodessa jo moninkertaiseksi työllisten kuolemiin verrattuna.
Työttömyyden terveysriskejä lieventää muun muassa vahva sosiaalinen tuki ja hyvä itsetunto. Tilannetta pahentaa toistuvat työttömyydet ja pitkäaikaistyöttömyys.
Terveyserot ovat tosin suuria myös työssäkäyvien kesken siten, että työtekijäasemassa olevien terveys on ylempiä toimihenkilöitä huonompi.
Ratkaisuna terveyskuiluun Linnanmäki näkee kohdennetut palvelut, joista Pirkanmaalla onkin monenlaisia kokeiluja.
Kumppaniverkosto tärkeä
Sastamala on yksi niistä kaupungeista, joissa pitkäaikaistyöttömien terveydenhoidon kehittämistä on kokeiltu. Hanketta esitelleen ylilääkäri Ulla Mattelmäen mukaan projektin tärkein anti liittyi kumppanuusverkostoon.
Nyt terveyskeskus on avautunut ulospäin. Työttömien terveyttä edistetään yhdessä sosiaalitoimen ja työvoimaviranomaisten kanssa.
Terveyshankkeen aikana uudet kumppanit ohjasivat työttömiä terveyskeskukseen. Terveystarkastus tehtiin projektin aikana kaikille kahdesti.
Mattelmäen mukaan työttömien pääsyä terveyspalvelujen luokse vaikeuttavat myös hyväosaiset ihmiset, jotka tukkivat terveyskeskukset.
– Heitä tulee ovista ja ikkunoista mittauttamaan verenpainettaan. Sen muurin läpi ei työtön jaksa lähteä yrittämään, Mattelmäki sanoo.
Etsivän työ traditio puuttuu
– Terveyskeskuksista puuttuu etsivän työn traditio, projektipäällikkö Auli Pölönen sanoi. Hän vetää pirkanmaalaista hanketta, jolla pyritään ehkäisemään diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja.
Pölösen vetämässä hankkeessa on pyritty rakentamaan tapoja, joille ihmiset tavoitetaan. Tällainen tapa on esimerkiksi vyötärön mittaus, jonka yhteydessä voidaan antaa tietoa diabeteksen riskeistä.
– Kun elämänhallintakyky alenee, ihminen ei enää hakeudu myöskään terveyspalvelujen piiriin, muistutti palveluverkoston päällikkö Regina Salkovic Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
Kuntouttava työtoimintakin tärkeää
Työttömien terveystarkastuksista on kunnissa saatu hyviä tuloksia ja ne koetaan tärkeiksi syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveyskuilun kaventamiseksi.
Muun muassa tämä käy ilmi tuoreimmasta Tampereella esitellystä THL:n kyselytutkimuksesta (Peppi Saikku: Perusterveydenhuolto ja työttömien palvelut), joka toteutettiin osana Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushanketta.
Tutkimuksen mukaan työttömien terveystarkastusten ja -palvelujen toteuttaminen on lisääntynyt kunnissa. Viime vuonna jo yli puolet kunnista ja kuntayhtymistä teki tarkastuksia.
Enemmistö kyselyyn vastanneista kunnista kannatti työttömien terveystarkastusten ja -palvelujen selkeämpää sitomista lainsäädäntöön.
Kunnissa arvioidaan, että terveystarkastusten lisäksi työttömien terveyttä edistäisi kuntouttavan työtoiminnan lisääminen ja välityömarkkinoiden kehittäminen. Vaikeasti työllistyvien palveluja tulisi lisäksi tarkastella kokonaisuutena.