Bolivian suosittu presidentti Evo Morales on innostava hahmo myös monille suomalaisille. Tätä todistaa muun muassa se, että Morales veti lauantaina puhetilaisuudessaan Helsingin yliopiston juhlasalin täyteen yleisöä. Kevään ensimmäisen hellejakson viimeisillä hetkillä kaukaisen maan presidentti kiinnosti noin 900:aa kuulijaa.
Evo Moralesilla on toisenlaista kanttia puhua köyhyydestä ja kapitalismista kuin juuri kellään valtiojohtajalla. Hän on entinen kokanviljelijä ja ay-johtaja, joka on omakohtaisesti kokenut kapitalismin nurjat puolet. Siksi ei olekaan yllätys, että hän Helsingissä näki vaihtoehdot selvinä ja kirkkaina: on pelastettava joko maapallo tai kapitalismi.
Sveitsiläinen sosiologian emeritusprofessori Jan Ziegler käsittelee tuoreessa kirjassaan köyhien maiden puolustustaistelua taloudelliseksi maailmansodaksi kutsumassaan tilanteessa ja sivuaa siinä myös Evo Moralesin suuren suosion taustaa.
Latinalaisen Amerikan vapaustaistelijoiden vuosisatojen mittaisen perinteen jatkajaksi kotimaassaan mielletty Evo Morales on lunastanut lupauksiaan ottamalla valtion haltuun pääosan maan luonnonvaroista niitä aiemmin hallinneilta yksityisiltä yrityksiltä. Bolivian tulot öljystä ja kaasusta yli viisinkertaistuivat jo Moralesin ensimmäisellä presidenttikaudella 220 miljoonasta dollarista 1,5 miljardiin.
Julkisten varojen kasvua on käytetty sosiaaliohjelmiin, koulutukseen ja terveydenhoitoon. Bolivia on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista, mutta äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on laskenut 35 prosentista 27:ään.
Evo Moralesin vierailutapahtumia järjestänyt maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen piti viime perjantain Viikkolehdessä tämän presidenttiyden suurimpana muutoksena sitä, että kansanliikkeet ja alkuperäiskansat saavat äänensä kuuluviin ja ovat mukana ajamassa muutosprosessia eteenpäin.
Omalla toiminnallaan Evo Morales on osoittanut, että toisenlainen maailma on mahdollinen, jos poliittista tahtoa riittää.