Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä haluaa kilpailuttaa rautateiden henkilöliikenteen niin, että pää avattaisiin Helsingin seudun lähiliikenteestä vuoden 2018 alusta.
Junaliikenteen kilpailutusta on pohdittu pitkään. Tavaraliikenne on avattu kilpailulle jo aiemmin, mutta aika kehnosti kilpailutus siellä toimii. Henkilöliikenteen kilpailutuksesta ei ole myöskään kovin hyviä esimerkkejä muualta Euroopasta.
Työntekijät ovat kilpailutuksesta tiukasti eri mieltä työryhmän enemmistön kanssa. Yhtenä rintamana tiistaina esiintynyt työntekijäpuoli epäili vahvasti, että kilpailutus heikentää laatua ja rikkoo vuosikymmenten ajan hyvin toimineet rakenteet sekä lisää liikenteen häiriöitä sekä uhkaa henkilöstön asemaa.
Työryhmä haluaa murtaa VR:n monopoliaseman vaikka väkisin, vaikka vielä ei olekaan esitetty toimivaa mallia siitä miten sen kilpailijat pystyisivät toimimaan. Pullonkauloja on odotettavissa niin kaluston, varikkopalvelujen kuin ehkä myös radanpidon osalta.
Ministeriön työryhmän esitys osuu sikäli otolliseen aikaan, että VR:n ja ratahallintokeskuksen monet ongelmat viime talven aikana puhuvat kilpailuttamisen pussiin. Huonosta imagostaan ainakin VR saa syyttää itseään. Luonnonoloille ei sekään voi mitään, mutta tiedotussodan VR hävisi puhtaasti 5-0.
Kilpailuttamisen tyrkyttämisessä on samaa ideologista yksityistämisvyörytystä kuin on tapahtumassa monissa muissakin julkisissa toiminnoissa. Kansalaiset ovat toista mieltä. Kolme neljästä suomalaisesta on Rautatieläisten liiton TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluihin.
Mikään pakko rautateiden henkilöliikennettä ei ole kilpailuttaa. Sitä ei edellytä myöskään EU:n palvelusopimusasetus. Kansalaisia voitaisiin paremmin palvella investoimalla rappeutumassa olevaan rataverkkoon ja parannettujen ratojen myötä nopeuttaa junayhteyksiä.