Älykkäät kodinkoneet ja älykäs sähköverkko vähentävät tulevaisuudessa sähkönkulutusta niin, että kahta uutta ydinvoimalaa ei tarvita. WWF Suomen tilaamassa raportissa kehotetaan Suomea satsaamaan pikaisesti älykkään sähköverkon kehittämiseen. Kanadassa suunnitellaan jo kodinkoneita, jotka käynnistyvät sähkön ollessa halpaa.
Tekniikan tohtori Iivo Vehviläinen Gaia Consulting Oy:stä kertoi maanantaina WWF:n tilaisuudessa, että Suomi selviää 40 vuoden kuluttua pääosin bio-, tuuli- ja vesienergialla. Loppu sähköntarpeesta tuotettaisiin aurinkosähköllä. Kivihiilestä ja muista fossiilista sähkönlähteistä päästäisiin eroon vuoteen 2040 mennessä.
Taloyhtiöihin omat varajärjestelmät
Vehviläisen laskelmien mukaan energiatehokkuuden nosto pudottaisi sähköntarvetta enemmän kuin sähköä tuotetaan nykyisin vesivoimalla. Pelkästään valaistusenergian tarve putoaa kuudennekseen siirtymällä hehkulampuista energiasäästölamppuihin.
Isoin säästö saadaan kuitenkin aikaan rakentamalla älykäs sähköverkko. Se edellyttää kotitalouksilta älykkäitä kodinkoneita ja taloyhtiöiltä mahdollisuutta ottaa käyttöön täydentäviä energialähteitä, mm. aurinkopaneeleita. Vastaavasti sähkönmyynti olisi mahdollista taloyhtiöistä sähköyhtiöille.
Talojen energiaremontteja ja älyverkkoon siirtymistä voisi jouduttaa porrastamalla kiinteistöveroa.
Metalliteollisuus säilyy, kemia vähenee
WWF Suomen tilaamassa raportissa otaksutaan, että vuonna 2050 metalliteollisuuden tuotanto vastaa nykytasoa, paperiteollisuuden tuotanto on pudonnut merkittävästi ja kemianteollisuuden tuotanto on kolmannes nykyisestä.
Vehviläisen mukaan turvautuminen ydinvoimaan kangistaa pahimmillaan Suomen teollisuuden ja estää uusien innovaatioiden synnyn. Hänen mukaansa uusi suunta olisi juuri älykkäässä sähköverkossa, teollisuuden energiatehokkaissa ratkaisuissa ja bioenergiassa.
Teollisuuden energiatehokkuustoimia tulisi tukea tarkistamalla sähköverojärjestelmää.
Biokaasun syöttötariffeista kahta mieltä
Teollisuuden puheenvuoroissa korostettiin investointeja. ABB:n tutkimusjohtaja Jonas Wolff muistutti, että maailman energiantarpeesta valtaosa on sähköntarvetta. Sähkönkulutus kasvaa kehittyvissä talouksissa lähiaikoina, esimerkiksi Intiassa kolminkertaiseksi.
Yhtiö satsaakin älykkäisiin sähköjärjestelmiin ja älykoteihin. Tutkimushankkeisiin on osoitettu kaikkiaan 46 miljoonaa euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Suomen Cleantech-klusterin johtaja Mari Pantsar-Kallio toivoi, että Suomi ryhtyisi viimein tukemaan bioenergiaa syöttötariffein. Yksi iso yritys siirtyi Suomesta Saksaan huonon kilpailutilanteen takia. Tehdaspäällikkö Matti Salo St Gobainilta Forssasta kertoi tehtaan siirtyvän kalliista maakaasusta osittain kaatopaikalta toimitettuun biokaasuun. Hänen mielestään biokaasun syöttötariffit ovat turhia, sillä kaasun muuttaminen sähköksi hävittää ison osan energiasta.