Karl Marx määritteli aikoinaan yksityisomistuksen kapitalistisen yhteiskunnan perustavaksi piirteeksi. Viime aikoina vasemmisto on käsitellyt omistamisen teemaa niukasti, vaikka useiden meidänkin aikamme ongelmien syynä on omistuksen eriarvoistava jakautuminen. Nyt Vasemmistofoorumi on nostanut kissan pöydälle: sen uuden Peruste-julkaisusarjan ensimmäisen kirjan teemana on omistus.
Kirjan kymmenessä kotimaisessa ja käännösartikkelissa omistamista valotetaan useista eri vinkkeleistä. Teema näyttäytyy huomattavasti moniulotteisempana kuin perinteinen kiistely yksityisen tai valtiollisen omistuksen paremmuudesta.
Niiden lisäksi esillä ovat monenlaiset yhteisöllisen omistamisen ja päätöksenteon muodot, kuten Ruotsissa ehdotetut ja puutteellisessa muodossa käytössä olleet palkansaajien sosiaalirahastot sekä Brasilian Porto Alegren kaupungin ”kansanbudjetit”.
Finanssikriisi = omistussuhteiden kriisi
Finanssikriisistä kirjoittava tutkija Lauri Holappa muistuttaa, että senkin taustalla ovat viime kädessä omistussuhteet. Nyt kriisiin on reagoitu puuttumatta niihin, minkä vuoksi merkittäviä muutoksia maailmantalouden rakenteisiin ei ole tulossa ja järjestelmä pysyy kriisialttiina.
Holappa esittää ratkaisuksi julkisesti tuotettua keskuspankkirahaa ja julkisessa omistuksessa olevia rahoituslaitoksia. Tuotanto voisi säilyä pääosin yksityisessä omistuksessa, mutta yhteiskunnan roolia lisättäisiin rahoitussektorilla.
Professori Brigitte Young käsittelee finanssikriisiä sukupuolinäkökulmasta. Yhdysvalloissa kohtalokkaiksi osoittautuneita subprime-asuntolainoja annettiin naisille enemmän kuin miehille, ja siksi kriisi kirpaisi naisia erityisen pahasti. Erityisen suuri oli vähemmistöihin kuuluvien naisten osuus.
Mieselättäjyysajattelusta oli luovuttu, ja naisillekin haluttiin suoda mahdollisuus kodin omistamiseen. Heille tarjottiin kuitenkin huonompia lainoja kuin samassa asemassa oleville miehille. Ja kuplan puhjetessa rahoituslaitokset pelastettiin, mutta asuntolainojen haltijat syyllistettiin ja jätettiin markkinakurin armoille.
Tietotekniikka muutoksen airut?
Julkaisussa visioidaan myös monenlaisia tulevaisuudennäkymiä.
Joukko suomalaistutkijoita pohtii yhteisartikkelissaan uusia tuotantovälineitä ja tietoteknistä kehitystä omistuksen ja tuotannon näkökulmasta. Esimerkiksi internet, avoimet ohjelmistot ja autonominen, verkostomainen kommunikaatio luovat uudenlaista ”vertaistuotantoa”, joka ei ole sidoksissa kapitalismin lakeihin.
Suoraviivaista kehitys ei tietenkään ole, koska myös kapitalistit pyrkivät ottamaan uudet välineet haltuunsa.