Vaikka hallitus ei ole saanut aikaan konkreettista esitystä siitä, miten Yleisradion rahoitus ja hallinto ratkaistaan, niin tiistaina syntyi eduskuntaryhmien kesken kuitenkin sopimus yhtiön rahoituksen turvaamisesta lähivuosien ajan.
Periaateratkaisun mukaan Yleä varten on tavalla tai toisella kerättävä 480 miljoonaa euroa vuosittain. Periaateratkaisu turvaa Ylen toiminnat, vaikka yhtiössä arvioidaankin, että tiukkaa tulee olemaan. Käynnissä olevat yt-neuvottelut kertovat osaltaan myllerryksestä.
Hallitus on soutanut ja huovannut Ylen rahoituksen kanssa jo pitkään ja erityisesti sooloilijan maineen on saanut kokoomuslainen viestintäministeri Suvi Lindén. Eduskuntaryhmien johtajien kokoukseen ei Lindénillä ollut asiaa ja hyvä niin, sillä ministeri on ollut sitä mieltä, että Ylelle annetaan liikaa rahaa.
Nykyisen hallituksen kyvyttömyyden seurauksensa Ylen uudesta rahoitusmallista päättäminen jää seuraavalle, ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Yle on menettänyt tulojaan viime vuosina ennen muuta digi-uudistuksen myötä. Tämän hetken arvioiden mukaan nykysysteemin mukaista tv-maksua pitäisi korottaa vähintäänkin 25 eurolla, mikäli muunlaisesta rahoituksesta ei synny yksimielisyyttä.
Valtion budjettirahoitukseen perustuva rahastomalli on alkanut saada entistä enemmän kannatusta poliittisen kentän eri laidoilta. Hyvin todennäköistä onkin, että sen pohjalta rahoitusratkaisu syntyy. Se olisikin järkevin ja oikeudenmukaisin ratkaisu toisin kuin kaikilta kansalaista perittäväksi kaavailtu mediamaksu.
uutiskirje 
