Viime viikolla kävi entistä selvemmin ilmi, miten satamien ahtaajalakon taustalla naruja vetelee työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Se on ohjastanut niin tiukasti satamien työnantajajärjestöä, että se ei uskalla irtautua ohjauksesta, vaikka jokainen päivä tuo tappioita niin satama-alalle kuin vientiteollisuuteenkin.
Ahtaajia syyllistämällä työnantajien keskusjärjestö ajaakin omia pitkän aikavälin tavoitteitaan kuten tiukennuksia sopimusturvaan ja viime kädessä rajoituksia lakko-oikeuksiin. Selkeimmin tavoitteen ilmaisi EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen viime viikolla Ylen Aamu-tv.ssä vaatiessaan ”työrauhajärjestelmän uudistamista”.
EK:n edustajat pyrkivät sekoittamaan yleistä mielipidettä suurentelemalla tappiolukuja sekä esittämällä täysin laillisen lakon aikana rajoituksia lakko-oikeuteen ja vaatimalla tuntuvia korotuksia laittomista lakoista maksettaviin korvauksiin.
Nyt ei kuitenkaan ole käynnissä laiton lakko, vaan AKT taistelee työntekijöidensä etujen ja oikeuksien puolesta täysin laillisesti. Työnantajilla olisi myös ollut vastaantulollaan kaikki mahdollisuudet estää lakon toteutuminen.
Työntekijäpuolella arvioidaankin yleisesti, että ilman EK:n puuttumista asiaan ahtausalan neuvotteluissa olisi todennäköisesti saatu sopimus aikaan ilman työtaistelua.
EK korjaa nyt itse kylvämäänsä satoa. Sen linjausten mukaanhan työmarkkinoilla käydään liittokohtaisia neuvotteluja, joihin perinteisesti on aina kuulunut keskitettyjä kierroksia useammin työmarkkinahäiriötä. Ehkä EK:ssa kuviteltiin, että yhden lakkoherkkänä tunnetun yksittäisen alan työntekijöitä voi lyödä surutta, kun takana ei ole laajaa ay-rintamaa. Eri ammattialojen reaktiot ovat kuitenkin osoittaneet, että EK teki täydellisen virhearvion.
EK on nyt jyrkällä toiminnallaan hankaloittamassa sopimustoimintaa ylipäätään, vaikka sillä ei edes pitäisi olla – oman tahtonsa mukaisesti – edes puheoikeutta liittokohtaiseen sopimustoimintaan.