Pintaa syvemmältä
Perusamerikkalaiset muistuttavat monessa suhteessa perussuomalaisia: heistä hallitus on mätä, veroja on leikattava, maahanmuutto pitää lopettaa kovalla kädellä. He ovat yleisesti ottaen vihaisia. Monet kutsuvat heitä populisteiksi, toisten mielestä nimitys on liian hieno.
Eroakin on. Perusamerikkalaiset juovat teetä, perussuomalaiset luultavasti eivät tee sitä paljoakaan. Ehkä perusamerikkalaistenkaan mielijuoma ei ole tee, heidän liikkeensä Tea Party on saanut nimensä vuoden 1773 Boston Tea Partysta, tapahtumasta jossa bostonilaiset miehet heittivät brittialusten teelasteja mereen protestina siirtomaavallan määräyksiin ja joka vähitellen johti vapautussotaan.
Tea Party -kapina kohdistuu tänäänkin hallitusvaltaan, mutta ei Lontoon, vaan Washingtonin. Se sai alkunsa runsas vuosi sitten protestina finanssikriisin aiheuttamiin menonlisäyksiin valtionbudjetissa, jolloin joku keksi lähettää kongressin jäsenille teepusseja muistutukseksi amerikkalaisten peruskapinasta.
Jotkut ovat jo ryhtyneet valmistautumaan sisällissotaan varastoimalla ruokasäilykkeitä, ampumatarvikkeita ja kultaa.
Idea sai yksinkertaisuudessaan valtavan vastakaiun ja kohta ryhdyttiin perustamaan Tea Party -ryhmiä maan eri puolille, oikeistolaisen Fow News -tv-kanavan ja yhtä oikeistolaisten radiojuontajien suosiollisella myötävaikutuksella. Nykyään teenjuojat muodostavat Yhdysvaltain aktiivisimman poliittisen liikkeen ja kysytään jo, tuleeko maan seuraava presidentti sen riveistä.
Republikaanien varapresidenttiehdokas viime vaaleissa, Sarah Palin, on teenjuojien kuningatar ja on nyt selvästi pyrkimässä presidentiksi. Häneen verrattuna George W. Bush tuntuu varsinaiselta intellektuellilta, mutta Palinin kannattajat ilmeisesti rakastavat juuri Palinin tavanomaisuutta: hän on kuin kenen tahansa naapuriystävä.
Palin uskoo, että Yhdysvaltojen nykyiset vaikeudet johtuvat siitä, että Jumala on kääntänyt huomionsa muualle ja toivoo nyt lisää huomiota siltä suunnalta, mutta tämä tuskin USA:ssa karkoittaa ketään. Palinin puhuessa hänen suustaan hyppivät sammakot eivät häiritse paikallisia kuulijoita, eikä juuri haittaa jos Washingtonissa naureskellaan. Eri asiah on, jos hän todella tulee valituksi, mikä ei vielä vaikuta todennäköiseltä.
Teksasissa on vahvassa nousussa Palinin hengenheimolainen, Debra Medina, jolla on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet päästä osavaltion kuvernööriksi syksyn vaaleissa. Hänen mukaansa Barack Obama on viemässä maata neuvostokommunismiin. Hän haluaa leikata veroja, hävittää melkein koko keskushallinnon ja tehdä Teksasista autonomisen valtion, jolla on on oma kansalliskaarti. Amerikkalaisten vapautta takaavat yksityisomaisuus ja aseenkanto-oikeus. Medinan mukaan ”vapauden puuta kastetaan välillä tyrannien ja patrioottien verellä”. Tällainen kieli ei ole harvinaista näissä piireissä.
Aseita kantavat yksityisjoukot, ”miliisit”, ovat taas voimistumassa ja toimivat monin paikoin yhteistyössä teenjuojien kanssa. Jotkut ovat jo ryhtyneet valmistautumaan sisällissotaan varastoimalla ruokasäilykkeitä, ampumatarvikkeita ja kultaa joko yksikseen tai ryhmissä.
Näiden ryhmien eräänlaiseksi sankariksi on noussut teksasilainen Andrew Joseph Stack, joka pari viikkoa sitten lensi pienkoneella veroviraston rakennukseen Austinissa surmaten itsensä ja erään verovirkailijan. Monet oikeistolaiset poliitikot ilmaisivat ymmärtämyksensä tämänkaltaiselle protestille verotusta vastaan.
Myös takavuosien pimeimpiin järjestöihin (Ku Klux Klanin jälkeen) kuulunut John Birch Society on aktivoitunut uudestaan. Tämän liikehdinnän selittääkin osittain Barack Obaman valinta USA:n presidentiksi. Monet eivät vieläkään sulata värillistä johtajaa. Hämmästyttävän suuri osa kansasta – birthers-liike – uskoo vieläkin, että Obama ei ole Yhdysvalloissa syntynyt, eikä sen vuoksi voi toimia maan presidenttinä. Toinen edustettuna oleva ryhmä on truthers, he jotka uskovat että USA:n hallitus oli sijoittanut pommeja World Trade Centeriin.
Muihinkin salaliittoteorioihin uskotaan. Michele Bachmann, teenjuoja ja kongressin jäsen, sanoi viime vuonna haluavansa, että hänen kotivaltionsa ”Minnesotan ihmiset aseistettuina ja vaarallisina” vastustaisivat Obaman hallituksen aloitteita ilmastouhan vähentämiseksi. Puhe ilmaston lämpenemisestä on teenjuojien mielestä puppua.
Toinen pääsyy oikeistolaiseen liikehdintään on taloudellinen taantuma. Samantyyppisiä liikkeitä on syntynyt muinakin pula-aikoina. Tämä ei estä vaatimasta sosiaalimenojen karsimista
Mutta juodaan Amerikoissa kahviakin. Coffee Party USA on kerännyt Facebookissa jäseniä ennätysvauhdilla: yli 75 000 runsaassa kuukaudessa, tuhat jäsentä tunnissa. Eräs uusi jäsen selitti Twitterissä: ”Ikävä kyllä tee ei enää vaikuta rauhoittavasti, vaan tekee minut levottomaksi.”
Tarkoitus on pitää paikallisryhmien kokouksia ympäri maata lauantaina viikon päästä. Tämä joukko uskoo edistykseen, ei taantumukseen. Tea Party kokoaa lähes yksinomaan valkoisia, suurelta osin keski-ikäisiä, varsin hyvin toimeentulevia miehiä. Coffee Party taas on kirjavampi joukko sekä etniseltä taustaltaan että sukupuoli- ja ikäjakautumaltaan. Ryhmille yhteistä on pyrkimys vaikuttaa ruohonjuuritasolla ja saattaa kongressi vastuuseen teoistaan.