Vaikka vanhan totuuden mukaan onni löytyykin kaurapuurosta, Oulussa pohdittiin Kansalaisen talousfoorumissa, tuoko talouskasvu lisää onnea. Yhteiskuntatieteilijä Jouko Kajanoja ja taloustieteilijä Aki Kangasharju saivat avauksissaan aikaan todella makoisan ”vastakkainasettelun”, joka kirvoitti keskusteluun. Tilaisuus osoitti elävästi, kuinka tutkimukset samasta aiheesta voivat tuottaa erilaisia johtopäätöksiä ja silti kumpikaan ei ole väärässä.
Kajanoja pohti GBI-mittarin voimakkaampaa esiintuloa kyseenalaistamaan BKT:ta aika yksisilmäisenä talouden mittarina. GBI:ssä korjataan BKT-mittaria muun muassa menetettyjen luonnonvarojen, ympäristön heikennyksen ja rikollisuuden kasvun määrällä.
BKT ottaa talouskasvuna rikollisen rikkoman ikkunan korjaamisenkin.
Suomessa on yllättävän vähän puhuttu tuosta mittaamistavasta, vaikka se mielestäni kuvaisi paljon kestävämmin talouden kehitystä kuin jo legendaksi muodostunut BKT. Sehän ottaa talouskasvuna rikollisen rikkoman ikkunan korjaamisenkin.
Tosin vähän puhutaan siitäkin, mikä on hyödyllistä työtä ja millaista palkkaa siitä saa. Televisiossa mokailuohjelmaa juontava, kouluttamaton ex-kohumissi voi saada monta kertaa enemmän palkkaa kuin vanhuksia hoitava kolmen vuoden koulutuksen saanut ja vastuullisessa kolmivuorotyössä oleva lähihoitaja.
Aikuisopiskelu on saanut minut pohtimaan kulutuksen, talouskasvun ja onnellisuuden suhdetta laajemminkin. Kulutussosiologian tehtävää varten luin Roope Mokan ja Aleksi Neuvosen toimittaman Olimme kuluttajia -kirjasen. Se kuvaa loistavasti kulutuksen kehitystä, sen statusmerkityksiä ihmiselle, lähes kertakäyttöisten vaatteiden lisääntymistä kaappeihimme ja luopumisen tuskaa.
He esittävät lopuksi neljä skenaariota tulevaisuuden (vuoden 2023) kuluttamisen vaihtoehdoista. Suosittelen iltalukemiseksi, se pistää miettimään omaa käyttäytymistä ja maailman menoa.
Kajanoja muuten päätyi pohdiskelussaan siihen, että talousajattelu pysyy tärkeänä, kun taloutta pidetään vain välineenä. Tätä me kuntien päättäjät pääsemme todistamaan näinä aikoina, kun joudumme laatimaan säästölistoja. Joukossamme on myös niitä, joiden mielestä talousajattelu on pelkkää oikeistolaista propagandaa. Niinpä ja he ovat aina oikeassa – ainakin omasta mielestään!
Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu.