– Ulkomainen työvoima on saatava samalle viivalle meidän suomalaisten kanssa, kiteytti vaatimuksen väen koollekutsujiin lukeutuva Harri Martikainen.
Se, mitä Nordic Aluminium -tehtaalla Kirkkonummella työskentelevät Jari Vilppula ja Christer Fagerlund kertovat tapahtumista omalla työpaikallaan, kuvaa millaista tilannetta vastaan torstain mielenosoituksella oltiin.
– Kävimme syksyllä yt-neuvottelut, joiden tuloksena osa henkilöstöä ulkoistettiin eli käytännössä pantiin omaa porukkaa pihalle. Samoihin aikoihin otettiin kuitenkin vuokratyövoimaa toisesta yrityksestä tilalle. Suurin osa uudesta väestä on Virosta ja Puolasta.
Suomessa on noin 25 000 rakennusalan työtöntä.
Nordic Aluminiumin kahdessa viimeisessä irtisanomisprosessissa väkeä on vähennetty kaiken kaikkiaan noin sadalla ja 160 henkilöstä on jäljellä enää 60.
– Selvää on mitä tästä seuraa. Asiakkaat kaikkoavat ja tuotanto hupenee entisestään, epäilevät Vilppula ja Fagerlund.
– Väärinhän tällainen politiikka on, varsinkin kun maan hallitus puhuu samaan aikaan, että työuraa pitäisi kaikkien jatkaa.
Samat ehdot, samat velvoitteet
Vilppula ei lähde sanomaan, miten paljon halvemmalla vierastyövoima Kirkkonummella työskentelee.
– Mutta keinotteluahan siinä on pakko olla mukana. Eihän tuollainen muuten kannattaisi yritykselle. Yhtälö ei voi toimia, jos ulkolaiselle ja vakinaiselle väelle maksettaisiin sama palkka. Vuokrayhtiö ottaa omat provisionsa, ei se hyvää hyvyyttään toimi.
Ulkomaisen työvoiman saaminen samalle viivalle suomalaisten kanssa tarkoittaa mielenosoitukseen osallistuneiden mielestä sitä, että ulkomainenkin työvoima saisi oikeudenmukaisen hyödyn tekemästään työstä ja että sen palkoissa ja muissa työehdoissa noudatetaan täkäläisiä ehtoja.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että ulkomailta tuleva työvoima maksaa myös veronsa ja eläke- ja sosiaalimaksunsa ensimmäisestä työpäivästä alkaen Suomeen. Rakentajien vaatimukset kohdistuvat myös ulkolaisiin kohdistuvan työsuojelutoiminnan parantamiseen, jotta palkat ja velvoitteet tulisivat hoidetuksi asianmukaisesti.
Vastakkainasettelu olisi väärin
Suomessa on tällä hetkellä noin 25 000 rakennusalan työtöntä.
– Suurin piirtein saman verran tänne on raijattu niin sanottua korvaavaa työvoimaa.
Kyse ei Martikaisen mukaan todellakaan ole siitä, että tänään Suomessa töitä tekevät ulkomaalaiset olisivat jotain täydentävää työvoimaa.
Helsingin kirvesmiesten osaston varapuheenjohtajan Jari Jääskeläisen mukaan suomalainen ay-liike ei ole koskaan missään vaiheessa olleet ulkomaalaisia vastaan. Tuollainen vastakkainasettelu olisi väärin.
– Emme ole heitä vastaan nytkään. Vaadimme hallitukselta todellisia tekoja, joilla ulkomaalaisten hyväksikäyttö saadaan loppumaan Suomessa, sanoo Jääskeläinen
Valvontaa heikennetään
Ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteriä koskevien lakien muutos on eduskunnan työelämävaliokunnan käsittelyssä. Vasemmistoliittoa valiokunnassa edustavan Jyrki Yrttiahon mukaan molemmilla uudistuksilla ollaan helpottamassa ulkomaalaisen työvoiman tuloa Suomeen.
– Valvontaa heikennettäisiin nykyisestä olemattomasta valvonnasta vielä olemattomammaksi. Kolmansista maista tulevien työlupamenettely tulisi hyvin muodolliseksi ja ennakkovalvonnasta tingittäisiin edelleenkin. Työlupa voitaisiin myöntää viideksi vuodeksi.
Syy valvonnasta höllentämiseen on Yrttiahon mielestä se, että sen puuttumisesta ottavat hyödyn halpaa työvoimaa työehtoja polkemalla ja veroja kiertämällä tuovat suuret yritykset.