Uusittu yt-laki on ollut voimassa vajaa kolme vuotta, joten sen toimivuudesta alkaa olla tietoa saatavissa. Viimeisen vuodenkin aikana lukemattomissa suomalaisissa yrityksissä on jopa kiihtyvällä tahdilla käyty yhteistoimintalain edellyttämiä yt-neuvotteluja. Työministeriön teettämän kyselytutkimuksen mukaan etenkään pienissä yrityksissä ei ole osattu käyttää yt-lain suomia keinoja hyväksi. Onnistuminen tosin vaihtelee työpaikasta riippuen.
Monissa yrityksissä työntekijät kokevat, että he eivät ole juuri voineet yt-neuvotteluissa vaikuttaa. Neuvottelut on kyllä käyty lain edellyttämällä tavalla, mutta työnantajat ovat kuitenkin toteuttaneet irtisanomiset ja lomautukset niin, kuin olivat alunperin suunnitelleetkin. Yt-laki mielletään tästä syystä yhä ensisijaisesti irtisanomislaiksi, vaikka uudistuksessa painotettiin henkilöstömuutosten ennakointia.
Eniten yt-lakia ovat arvostelleet sen piiriin tulleet 20-29 hengen yritykset. Suomen Yrittäjät haukkui jo etukäteen uusitun lain miltei alimpaan hornankattilaan ja järjestö epäili lain vain lisäävän byrokratiaa ja nostavan työllistämiskynnystä. Mitään mullistavaa uusitun yt-lain takia ei kuitenkaan ole tapahtunut. Pienten yritysten työntekijät pitävät uutta yt-lakia hyvänä ja tarpeellisena.
Tutkimus osoitti, että työpaikoilla ei tunneta riittävästi lain kirjainta ja yt-lain sisältö on usein hepreaa niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin. Useissa yrityksissä on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi muun muassa se, että uusitun yt-lain piti nimenomaan auttaa yrityksiä henkilöstösuunnittelussa ja estää siten irtisanomisia. Kyselyn mukaan näin tehdään vain joka toisessa yrityksessä. Tässä on koulutuksen paikka molemmilla puolilla barrikadia.
Palkansaajapuoli arvosteleekin oikeutetusti lain heikkoa noudattamista. Työnantajat eivät anna tietoja lain edellyttämällä tavalla, vaikka luottamusmiehen pitää saada säännöllisesti tiedot muun muassa yrityksen määrä- ja osa-aikaisista työntekijöistä.