Ihmiskunta on teknologisesti ja tietomäärältään edistyneempi kuin koskaan. Myös vaurautta riittää talouskriisistä huolimatta. Mahdollisuuksien vertaaminen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen saavutuksiin herättää pakostakin kysymyksen: onko maapallolla todellisuudessa älyllistä elämää? Jos tätä planeettaa tarkkaillaan joltain toiselta taivaankappaleelta, niin sieltä katsoen maapalloa hallitsevaa lajia ei todennäköisesti kutsuta homo sapiensiksi, vaan älykääpiöksi.
Monenlaisesta osaamisestaan huolimatta ihminen on 2000-luvullakin ollut hyvin alkukantainen olento. Kiistoja on edelleen yritetty ratkaista sodilla, valtioiden välisillä ja sisällissodilla. Ne tahot, jotka eivät pysty suoranaiseen sotimiseen, turvautuvat tällä vuosikymmenellä uusia muotoja saaneeseen terrorismiin.
Valtioiden sisäisissä erimielisyyksissä ratkaisukeinona ei läheskään aina ole äänestyslippu, vaan pamppu, kyynelkaasu, vankila ja jopa kuolemantuomio.
Väkivalta on niin läsnä kaikkialla, että voidaan puhua pimeästä nykyajasta.
Euroopassa muukalaisviha nosti päättyvällä vuosikymmenellä päätään hätkähdyttävällä tavalla. Tuntuu kuin viime vuosisadan pahimmat painajaiset olisivat unohtuneet. Väkivalta on niin läsnä kaikkialla, että voidaan puhua pimeästä nykyajasta.
Ihmiskunnalla on taito katsoa lähes alkuräjähdykseen ja parantaa rutiininomaisesti sairauksia, jotka vielä vähän aikaa sitten merkitsivät varmaa kuolemaa. Silti maailman johtajat antavat edelleen miljoonien ihmisten kuolla tavallisiin sairauksiin ja jopa nälkään sekä puhtaan veden puutteeseen. Köyhille annetut lupaukset on petetty 2000-luvulla yhtä kylmästi kuin aina ennenkin. Sodat ja sotavarustelu nielevät moninkertaisesti sen, mitä äärimmäisen köyhyyden hävittämiseen tarvittaisiin.
Mikään ei lupaa, että 2010-luku toisi mukanaan valistuneempia aikoja. Talouskriisi ja kiihtyvä kilpa luonnonvaroista merkitsevät vieläkin kovempia aikoja kovaosaisille. Uusia sotia käydään raaka-aineista ja ehkä jo vedestäkin. Pankkien pelastamiseen syydetyt miljardit ovat pois köyhien avustamisesta. Ympäristön pilaantuminen synnyttää uusia pakolaisaaltoja, jotka kiristävät ilmapiiriä etenkin Euroopassa.
Neljän vuoden kuluttua muistellaan ensimmäistä maailmansotaa. Toivottavasti vain muistellaan, mutta ei oteta uusintaa.