Eduskunnan perinteinen syysurakka valmistuu tänään. Suomella on budjetti myös vuonna 2010. Eduskunta on taas käyttänyt valtaansa. Koko syksyn jatkuneen käsittelyn jälkeen budjettiin tehtiin promillen lisäys.
Kotimaisen politiikan syksyn kohuaihe oli pääministerin ja presidentin välinen lautaskiista EU:n huippukokouksista. Valtio-oppineita kuohuttava asia, mutta tavallisille kansalaisille yhdentekevä. Moni miettii, että eikö sille Haloselle voi laittaa omia eväitä matkaan, jos Brysselissä on lautasista pula.
Kansanvallan näkökulmasta paljon suurempi ongelma on eduskunnan ajautuminen kumileimasimen asemaan lähes kaikessa päätöksenteossa. Eduskunnalla ei ole budjettipolitiikassa edes kahvilusikoita saati lautasia.
Eduskunnalla ei ole budjettipolitiikassa edes kahvilusikoita saati lautasia.
Budjettivalta on viime kädessä neljän hallituspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalla. He käyttävät sitä kysyttyään ensin luvan parilta avainministeriltä. Promillenkin suuruiset muutokset syntyvät eduskunnassa niin, että ensin hallituspuolueiden edustajat valtiovarainvaliokunnassa katsovat, mitä hyvää tarkoittavia hankkeita he haluavat tukea. Sen jälkeen muutokset hyväksytään hallitsevien eduskuntaryhmien puheenjohtajien kokouksessa.
Tätä merkittävää vallankäyttöä edeltää neljä kuukautta jatkuva tohina, jossa eduskunnan valiokunnat kuulevat satoja asiantuntijoita siitä, mikä hallituksen budjettiesityksessä on oikeasti pielessä ja mikä toimii. Asiantuntijoiden perustellutkin muutosesitykset päätyvät roskakoriin, koska todellisuudessa hallituksen elokuussa hyväksymää budjettiesitystä ei voi muuttaa. Se on kompromissien muodostama kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa jo valmiiksi kaikkeen.
Eduskunnan kädet on sidottu jo ennen kuin kansanedustajat ovat edes nähneet koko keltaista kirjaa. Itse asiassa tämän tekee jo budjettikehyksiksi kutsuttu pakkopaita.
Eduskunta menetti viimeisenkin mahdollisuutensa vaikuttaa budjettiesitykseen parikymmentä vuotta sitten, kun Suomessa sinänsä hyvin perustein siirryttiin enemmistöparlamentarismiin ja määrävähemmistösäädöksistä luovuttiin. Sitä ennen valtiovarainministeri joutui kuitenkin joka syksy neuvottelemaan opposition tuesta eräille budjettilaeille, jotka vaativat laajempaa kuin hallituspuolueiden tukea.
Enemmistö hallitkoon edelleen ja oppositio esittää vaihtoehdon. Se on parlamentarismia.
Jotain kansanedustajien budjettivallalle silti pitäisi tehdä, ettei Suomen kansaa edusta valtiopäiville kokoontunut kumileimasin.