Maanantaina julkaistu työolobarometri kertoo, että työpaikoilla elää pelko. Ikääntyneimmät työntekijät pelkäävät potkuja ja nuoret sitä, etteivät saa koulutustaan vastaavaa työtä.
Työpaikoilla sinänsä viihdytään yllättävän hyvin kun ottaa huomioon joka neljännen palkansaajan olleen tänä vuonna yt-neuvottelujen piirissä. Palkansaajat antoivat lokakuussa tehdyssä kyselyssä työelämälle arvosanan 7,9. Viime vuodesta se laski vain kymmenyksen.
Barometrin toinen pääsanoma onkin, että työpaikoilla elää myös toivo. Aivan kuin kuluttajabarometreissäkin, ihmiset haluavat uskoa, että talouden pahin taantuma on ohi ja ensi vuonna luvassa on parempaa.
Hyvin ymmärrettävä toive on ainakin työmarkkinoilla osittain itsensä pettämistä. Vaikka kansantuote kääntyi syksyllä hienoiseen nousuun, pahenee työttömyys ensi vuonna vielä pitkään. Suurimman työttömyyden piikki koetaan nykyisten arvioiden mukaan vasta puolen vuoden kuluttua. Edessä on vielä satoja yt-neuvotteluja.
Barometristä voi lukea terveiset myös loppusuoralla oleviin ja huonosti edenneisiin neuvotteluihin työurien pidentämiseksi. Aikaisempaa useampi ikääntynyt arvioi jaksavansa terveytensä puolesta nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan taustalla voi olla ylitöiden ja työn rasittavuuden väheneminen ja mahdollisuus aiempaa paremmin osallistua oman työpaikan kehittämiseen.
Työnantajat haluavat pidentää työuria pakkolaeilla, mutta elävä elämä osoittaa työelämän laadun olevan avainasemassa.
– Mitä pitempi työaika, sitä huonompi työteho vuoron lopussa. Saksalaisten huolellisten tutkimusten mukaan työteho putoaa juuri kuuden tunnin jälkeen jyrkästi. Viimeisen tunnin tulokset ovat ehkä noin puolet siitä mitä työpäivän aiemmissa vaiheissa, sanoi työmarkkinaneuvos Pekka Peltola perjantaina Viikkolehdessä.
On syytä tarkastella uudelleen myös työaikaa.