Oikeisto pelkää, vasemmisto luottaa
Eduskuntaan odotetaan hallitukselta reilusti ennen vuoden vaihdetta lakiesitystä, joka mahdollistaa Itämeren kaasuputken rakentamisen Suomen talousalueen kautta. Putken rakentaja Nord Stream haaveilee pääsevänsä aloittamaan Viipurista Saksan Greifswaldiin ulottuvan 1 200 kilometrin pituisen kaasuputken rakentamisen jo keväällä.
Hankkeen ympäristövaikutukset ja Suomenlahden strateginen turvallisuus nousivat pääaiheiksi, kun viiden maan meriä halkovasta putkesta keskusteltiin eduskunnassa torstaina.
– Meille tämä on alusta lähtien ollut ympäristökysymys vailla poliittisia intohimoja, keskustan Kimmo Tiilikainen kiitteli.
Kaikki eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä. Erityisesti kokoomuksesta ja perussuomalaisista esitettiin epäilyjä siitä, että Venäjä vahvistaa asemaansa niin Itämerellä kuin Euroopassa, kun kaasu virtaa Viipurista Saksaan putkea pitkin.
– Aina sillä on myöskin turvallisuuspoliittisia heijastusvaikutuksia, Olli Nepponen (kok.) sanoi.
– Juuri päättyneessä Laatokka-harjoituksessa korostetusti tuotiin esiin, että sen yhtenä osana on kaasuputken turvaaminen.
Kaasu poikki talvipakkasilla
Marja Tiura (kok.) arvioi, että Itämeri ei ole pelkkä ympäristöasia.
– Sillä on suuri sotilaallinen merkitys, ettei vain Suomenlahdesta tulisi kaasuputken myötä uusi Hormuzinsalmi.
Hormuzin salmi sijaitsee Persianlahdella ja on vilkas, strategisesti merkittävä kauppareitti.
Myös kristillisdemokraateista kuului turvallisuuspoliittista varoittelua.
– Kaasutoimitusten katkaiseminen talven kylmimpinä pakkaspäivinä merkitsee, että energiapolitiikka on tänään myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, Kari Kärkkäinen (kd.) arvioi.
– Ennen kaasuputkilupaa tulisikin selvittää, millainen on käytännössä Venäjän läsnäolo, putken valvonta ja koko hankkeen merkitys maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.
Vihreiden Pekka Haavisto oli huolissaan siitä, käytetäänkö kaasuputkea tekosyynä varustautumiseen.
Myös koplausta esitettiin
– Tässä yhteydessä hallituksella on mahdollisuus käydä keskustelua Venäjän viranomaisten kanssa monista muistakin asioista, jotka liittyvät Itämeren ympäristöön ja sen turvallisuuteen, Pertti Salolainen esitti.
Kimmo Sasi (kok) muistutti, että kaasuputkea on rakentamassa venäläis-saksalais-hollantilainen yhtiö.
– Oikeastaan sen suojaamiseen pitäisi osallistua sekä Venäjän että Naton, hän maalaili.
– Eikö Suomelta pitäisi lähteä aloite siitä, että Venäjä ja Nato ryhtyisivät käymään keskusteluja siitä, miten tämä turvallisuus hoidetaan. Eikö tämä ole merkittävä tekijä siinä suhteessa, että Suomen pitäisi hakea Naton jäsenyyttä, jotta olisimme keskusteluissa mukana?
Eurooppaan kaasua, Venäjälle rahaa
Ministerit pidättäytyivät epäilemästä hankkeen sotilaallista merkitystä.
– Suomen linja on selkeä. Tuemme hanketta, jos se voidaan toteuttaa turvallisesti ja ympäristökestävästi. Minä haluaisin nähdä sen mahdollisuutena, ulkoministeri Alexander Stubb rauhoitteli.
Myös vasemmistossa pidettiin hyvänä sitä, että putki yhdistää Venäjän ja Keski-Euroopan.
– Kaasuputken toisesta päästä alkaa virrata Keski-Eurooppaan maakaasua ja Venäjälle euroja, Esko-Juhani Tennilä kiteytti.
– Se on mahdollisimman hyvä tapa lisätä keskinäisriippuvuutta Euroopassa ja syventää eurooppalaista integraatiota. Kummallista, että tämä kaikille suomalaisille poliitikoille ei näytä oikein sopivan. Onko siellä selkäytimessä niin vahva Venäjä-vastaisuus?
Eero Heinäluoma (sd) muistutti siitä, että kaasuputkia on Pohjanmerellä ja Välimerellä 7 000 kilometriä, eikä kukaan ole keksinyt, että ne olisivat suuri turvallisuuspoliittinen kysymys.
– Oleellista on se, että Suomen etu on myös se, että Venäjä vahvistuu taloudellisesti, Venäjän talous vahvistuu, ja ennen kaikkea se, että Euroopan talous vahvistuu ja Suomen vientimaissa Euroopassa talous vahvistuu, Kari Uotila (vas.) totesi.
Hän totesi, että hankkeen elvytysvaikutus on lähes 50 prosenttia suurempi kuin Euroopan unionin viiden miljardin euron elvytyspaketti.
23 ydinvoimalaa
– On totta kai hyvä, että käytetään maakaasua eikä kivihiiltä tai ydinvoimaa, Vasemmistoliiton Annika Lapintie sanoi.
– Kuitenkin kun rakennetaan pitkällä matkalla epätasaista pohjaa pitkin, on se myös iso ympäristökysymys.
Samaa mieltä oli Pentti Tiusanen (vas).
– Hanke saattaa vaikuttaa kielteisesti Suomenlahden ja Itämeren ympäristön tilaan. Toisaalta se tuo maakaasua Keski-Eurooppaan ja siten vähentää kivihiilen ja ruskohiilen käyttöä energialähteenä ja sitä kautta vähentää kasvihuonekaasujen ja hiilidioksidin syntyä.
Hän totesi putken vastaavan 23:n Olkiluodon rakenteilla olevan ydinvoimalan sähköntuotantomäärää.
– Putki on siis todella merkittävä energiahanke.
Erkki Tuomioja (sd.) piti hanketta selkeästi myönteisenä, jos vertaa vaihtoehtoon eli pintakuljetuksiin Itämerellä.
uutiskirje 
